Oskari Salo
Nykyään Oskari Salo:stä on tullut yleinen kiinnostuksen aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Teknologian kasvun ja globalisaation myötä Oskari Salo on ottanut keskeisen roolin jokapäiväisessä elämässämme. Puhummepa sitten Oskari Salo:stä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, sen vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Oskari Salo:n aihetta ja sen merkitystä tänään. Analysoimme sen alkuperästä sen kehitykseen modernissa yhteiskunnassa erilaisia näkökohtia, jotka tekevät Oskari Salo:stä erittäin tärkeän ja kiinnostavan aiheen kaikille.
| Oskari Salo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. syyskuuta 1869 Pori |
| Kuollut | 27. maaliskuuta 1926 (56 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1887–1926 |
| Merkittävät roolit |
Daniel Hjort (Daniel Hjort) Johannes (Johannes) |
|
|
|
Oskari Salo (23. syyskuuta 1869 Pori – 27. maaliskuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.
Elämä ja ura
Oskari Salon vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Gustaf Pettersson ja Maria Westerlund. Salo erosi Porin lyseosta vuonna 1887 ja liittyi August Aspegrenin Suomalaiseen Kansanteatteriin, jossa hän oli kuusi vuotta. Vuonna 1893 hän siirtyi Suomalaiseen Teatteriin ja työskenteli siellä paitsi näyttelijänä, myös apulaisohjaajana ja kirjastonhoitajana aina kuolemaansa asti.[1]
Salon keskeisiä näyttämötehtäviä olivat muun muassa Daniel Hjortin nimiosa, Johanneksen rooli Hermann Sudermannin samannimisessä tragediassa ja professori Oldendorff kappaleessa Sanomalehtimiehiä. Hän näytteli päärooleja niin ikään näytelmissä Pikkuhupakko ja Onnen tiet. Minna Canthin klassikkonäytelmässä Anna Liisa hän tulkitsi Johanneksen osan ja näytelmässä Pohjalaisia hänet nähtiin vallesmannin roolissa.[1]
Lähteet
- Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.