Näinä nykyaikana Oula:stä on tullut kiinnostava ja kiistanalainen aihe ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Oula on herättänyt keskustelua ja ristiriitaisia mielipiteitä asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa. Sen vaikutukset ja vaikutukset ovat johtaneet laajaan analyysiin ja pohdiskeluun sen vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Oula-ilmiötä, analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja korostamme sen merkitystä nykyään. Kriittisen ja tiukan lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisen ja objektiivisen näkemyksen Oula:stä ja tarjoamalla yksityiskohtaisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä tärkeästä aiheesta.
| Oula | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 29. heinäkuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | 10. lokakuuta |
| Muunnelmia | Uula |
| Vastineita eri kielissä | Olav, Olaf, Olof |
| Nimen alkuperä | saamelainen, Olavi |
Oula on alun perin saamelainen miehen etunimi. Se on muunnos nimistä Olli ja Olavi.[1] Nykyään sitä käyttävät suomalaisetkin.
Nimeä Uula pidetään eräänä muotona Oula-nimestä.[1]
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Oula-nimisiä on Suomessa ollut vuoden 2019 loppuun mennessä noin 960 ja Uula-nimisiä 371.[2] Vuodesta 2020 lähtien Oulan nimipäivä on 29. heinäkuuta[3], Olavin päivänä.