Digi- ja väestötietovirasto

Tässä artikkelissa tutkimme perusroolia, joka Digi- ja väestötietovirasto:llä on ollut läpi historian, ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykypäivään Digi- ja väestötietovirasto on ollut keskustelun ja analyysin kohteena useilla tieteenaloilla, mikä on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien uteliaisuutta ja kiinnostusta. Moniulotteisen lähestymistavan avulla tutkimme sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, teknologiaan ja muille alueille ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Tarkastelemalla erilaisia ​​näkökulmia ja tarkastelemalla empiiristä näyttöä pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Digi- ja väestötietovirasto:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

Digi- ja väestötietovirasto
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata
DVV
Perustettu 2020
Ministeriö Valtiovarainministeriö
Sijainti Lintulahdenkuja 2
Helsinki
Valtio Suomi
Pääjohtaja Janne Viskari[1]
Työntekijöitä 954 (2023)[2]
Vuosibudjetti 70,7 milj. € (2023)[3]
Aiheesta muualla
Sivusto

Digi- ja väestötietovirasto (lyhenne DVV, ruots. Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata) on Suomen valtion virasto, jonka vastuulla on pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. Lisäksi se tuottaa niihin liittyen henkilö- ja rakennustietopalveluita sekä sähköisessä asioinnissa tarvittavia tunnistusratkaisuja. Virasto kehittää ja ylläpitää Kansallisen palveluarkkitehtuurin tuottamia Suomi.fi-palveluita eli sähköisen asioinnin tukipalveluita. Virasto perustettiin vuoden 2020 alusta ja se toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla.

Historia

Vuonna 1969 perustettu Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät uudeksi Digi- ja väestötietovirastoksi 1. tammikuuta 2020.[4] Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus, maistraatit ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimiva maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyivät yhdeksi virastoksi. Hallinnollisesti virasto rakentuu entisen Väestörekisterikeskuksen pohjalle.[4]

Toiminta

Digi- ja väestötietovirasto hankkii tuloja myymällä kansalaisten tietoja esimerkiksi suoramarkkinointiyrityksille ja mielipidetiedusteluita varten.[5][6]

Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikat sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Iisalmessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kemissä, Kittilässä, Kokkolassa, Kotkassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Porvoossa, Raahessa, Raaseporin Tammisaaressa, Raumalla, Rovaniemellä, Salossa, Savonlinnassa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Ylivieskassa. Muissa asiointipisteissä saa yleistä opastusta. Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajana toimii Janne Viskari ja ylijohtajina Pekka Rehn (asiakkaat), Timo Salovaara (palvelut) sekä Aino Jalonen (prosessit).[1]

Digi- ja väestötietovirasto kehittää ja ylläpitää henkilötietoja väestötietojärjestelmässä, Suomi.fi-palveluita, varmennepalveluita, holhousasiainrekisteriä ja viranomaisten yhteystietorekisteriä sekä hoitaa vaalitehtäviä muodostaen muun muassa äänestysluettelot.

Viraston ylläpitämiä palveluita ovat muun muassa:

  • avioliittojen solmiminen
  • Avoindata.fi (kansallinen avoimen datan jakelupaikka)
  • holhoustoimi ja edunvalvonta
  • julkishallinnon yhteyshakemisto (Julha)
  • muuttoilmoitukset
  • nimipalvelu
  • omien tietojen tarkistuspalvelu
  • osoitepalvelu
  • varmennehakemisto
  • äänestyspaikkapalvelu
  • Suomi.fi-palvelut
  • Kansalaisneuvonta
  • VAHTI-toiminta ja hallinnon tietoturvallisuuden kehittämisen tuki
  • VIRT- ja govCERT-toimintaselvennä
  • julkisen hallinnon JHS-suositusjärjestelmän kehittäminen ja ylläpito

Lähteet

Aiheesta muualla