Pääkallokehrääjä
Nykymaailmassa Pääkallokehrääjä:stä on tullut monien ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Alan asiantuntijoista niihin, jotka haluavat vain pysyä uusimpien trendien kärjessä, Pääkallokehrääjä on kiinnittänyt monien huomion. Yhteiskuntaan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi on kiistatonta, että Pääkallokehrääjä on tärkeä keskustelunaihe nykyään. Pääkallokehrääjä on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko historiallisen merkityksensä, populaarikulttuuriin vaikutuksensa tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pääkallokehrääjä:n merkitystä ja sen vaikutusta eri alueilla tarjoamalla yleiskatsauksen, jonka avulla lukijat ymmärtävät paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
| Pääkallokehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Ilkka Remes |
| Kieli | suomi |
| Genre | jännitys, vaihtoehtohistoria |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1997 |
| Sivumäärä | 455 |
| ISBN | 951-0-22133-3 |
| Seuraava | Karjalan lunnaat (1998) |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pääkallokehrääjä on Ilkka Remeksen vuonna 1997 julkaistu ensimmäinen romaani.
Juoni
Pääkallokehrääjä sijoittuu vaihtoehtohistorialliseen maailmaan, jossa Suomi antautui Neuvostoliitolle jatkosodan päätteeksi. Kirjan ensimmäinen sivu koostuu kuvitteellisesta päiväkäskystä vuonna 1944, jossa ilmoitetaan Suomen puolustusvoimien upseerien internoinnista ja muiden varusmiesten demobilisoinnista. Ahvenanmaan demilitarisointi puretaan ja Torniojoen laakson rajasta tulee raskaasti vartioitu. Ruotsi liittyy puolestaan myöhemmin Natoon. Suomea luonnehditaan itäblokin mallivaltioksi, jolle ainoastaan Saksan demokraattinen tasavalta vetää vertoja[1].
Varsinainen juoni alkaa vuonna 1986, jolloin Vänrikki Stoolin tarinoita siteeraava ja Uuno Klamin Kalevala-sarjaa kuunteleva[2] Ruotsiin loikannut suomalainen liikemies Heikki Ervasti aloittaa johtamansa terroristijärjestö Sinisen Armeijakunnan avulla suunnitelman, jolla aikoo kiristää Neuvostoliiton johtoa vetämään joukkonsa maasta. Suunnitelmassa on tarkoitus käyttää pienikokoisia Neuvostoliiton asevoimien varikolta varastettuja ydinpommeja. Suunnitelman toteuttamiseksi on siepattava kaksi ydinfyysikkoa, joista toinen on Englannissa asuva suomalaissyntyinen Jukka Kajander.
Suunnitelma Suomen itsenäisyyden palauttamiseksi onnistuu lopulta monen mutkan kautta. Neuvostoliitto vetäytyy manner-Suomesta, mutta jättää Sinisen Armeijakunnan tarjouksen mukaisesti joukkonsa Ahvenanmaalle, ja Suomen johtajalle Mattilalle aletaan etsiä seuraajaa.
Lähteet
- ↑ Kylmälä, Pietari: Pum-pum, kuolit! Leikin säännöt on kirjoitettu sotakirjallisuuteen yle.fi. 21.4.2017. Viitattu 19.5.2020.
- ↑ Tarkka, Pekka: Isänmaalliset terroristit laulavat Sibeliuksen Jääkärimarssia sosialistisessa Suomessa HS.fi. 3.9.1997. Viitattu 19.5.2020.