Pälkäneen vaakuna

Nykymaailmassa Pälkäneen vaakuna:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe. Koska Pälkäneen vaakuna on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin, se on kiinnittänyt lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, jotka ovat yrittäneet ymmärtää sen vaikutusta ja seurauksia. Syntymisestään nykypäivään Pälkäneen vaakuna on synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla, mukaan lukien politiikka, talous, kulttuuri ja teknologia. Tässä artikkelissa tutkimme Pälkäneen vaakuna-ilmiötä perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, nykyistä kehitystä ja mahdollisia tulevaisuuden trendejä.

Pälkäneen kunnanvaakuna vuodesta 2007 eteenpäin.

Pälkäneen vaakuna on Pälkäneen kunnan tunnus, ja sen on suunnitellut Gustaf von Numers. Se on alun perin vahvistettu kunnanvaakunaksi Luopioisille 2. marraskuuta 1960 ja siitä tuli Pälkäneen kunnanvaakuna vuonna 2007 Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen yhteydessä.

Luopioisten vaakunan alkuperäinen malli, käytössä vuosina 1960–2006.

Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka”. Aihe viittaa Kukkiajärveen, jolla oli keskeinen sijainti Luopioisten kunnassa.[1]

Vanha vaakuna

Pälkäneen kunnanvaakuna vuosina 1965–2006.

Pälkäneen kunnan alkuperäinen, 3. toukokuuta 1965 vahvistettu vaakuna, oli myös Gustaf von Numersin suunnittelema.

Sen selitys on ”punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa”. Aihe on piirretty kirkon tuuliviirin muotoon, jolla viitataan paikalliseen Pyhän Mikaelin kirkkoon. Viirin aapiskukon muoto viittaa Pälkäneen ABC-kirjaan, jonka painolaatat kirjanpainaja Daniel Medelplan kaiversi puusta Pälkäneellä 1719.[2] Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuoden 2007 kuntaliitoksessa.

Pälkäneellä toimivan Uotilan Leipomon pakkauksissa on edelleen käytössä tämä kunnan vanha vaakuna.[3][4]

Lähteet