Nykymaailmassa Pakilanpuisto on ongelma, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion. Rajat ylittävällä ja eri alueet kattavalla vaikutuksella Pakilanpuisto:stä on tullut keskeinen keskustelun ja keskustelun aihe. Pakilanpuisto on onnistunut asettumaan keskeiseksi osaksi nykyaikaista keskustelua joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, liike-elämän merkityksen tai päivittäisen elämän vaikutuksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Pakilanpuisto:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja tulevaisuutta maailmassa, joka kehittyy edelleen nopeaan tahtiin.
Pakilanpuisto (ruots. Baggböleparken) on Helsingin Pakilassa sijaitseva kaikkiaan noin kymmenen hehtaarin kokoinen puisto. Puistoalue ulottuu runsaat sata metriä leveänä nauhana Kehä I:n pohjoispuolella Niittyluhdantieltä itään Sysimiehentielle. Puistoon kuuluva Pakilanpuiston korpi on luokiteltu huomattavan arvokkaaksi alueeksi.[1]
Puiston nimeksi ehdotettiin Pakilanpuisto 18. kesäkuuta 1959. Nimi vahvistettiin 4. huhtikuuta 1979.[2]
Pakilanpuiston korpi on huomattavan rehevä alue, jossa kasvaa Helsingissä alueellisesti uhanalaiset lajit harajuuri ja mesimarja sekä monenlaisia muita puita ja kasveja, muun muassa kuusi, hieskoivu, haapa, tervaleppä, harmaaleppä, tuomi, vaahtera, virpapaju, mustaherukka, korpipaatsama, punakoiso, suo-orvokki, ojaleinikki, kurjenjalka, korpikaisla, rönsyrölli, pallosara, korpikastikka, isoalvejuuri, hiirenporras, suohorsma ja isotalvikki.[1]
Pakilanpuiston ympäristössä sijaitsevat muun muassa Hyvän Paimenen kirkko, Pakilan ala-aste ja Pakilan yläaste.