Paksuhuulikeltti

Nykymaailmassa Paksuhuulikeltti:stä on tullut ajankohtainen aihe ja se kiinnostaa kaikkialla ihmisiä. Tekniikan ja globalisaation myötä Paksuhuulikeltti on ottanut johtavan roolin elämässämme ja vaikuttanut kaikkeen työskentelytavastamme henkilökohtaisiin suhteihimme. Tämä artikkeli tutkii perusteellisesti Paksuhuulikeltti:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja tarjoaa yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista elämämme eri puolille. Olipa kyseessä Paksuhuulikeltti julkisuuden henkilönä, historiallisena tapahtumana tai yhteiskunnallisena ilmiönä, sen relevanssi ylittää rajat ja ansaitsee tarkastelun eri näkökulmista.

Paksuhuulikeltti
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Kelttikalat Mugiliformes
Heimo: Keltit Mugilidae
Suku: Chelon
Laji: labrosus
Kaksiosainen nimi

Chelon labrosus
(Risso, 1827)

Katso myös

  Paksuhuulikeltti Wikispeciesissä
  Paksuhuulikeltti Commonsissa

Paksuhuulikeltti (Chelon labrosus) on kelttikaloihin kuuluva kalalaji. Se kasvaa noin 30 cm pitkäksi.[2] Kala on saanut nimensä paksusta, turvonneen näköisestä ylähuulestaan. Paksuhuulikeltin vartalo on pitkulainen, sylinterinmuotoinen, ja sen pää on huomattavan leveä ja litteä. Pyrstö on kaksihaarainen. Kalan väri on selkäpuolelta tummanharmaa, usein vihertävän sävyinen. vatsapuolelta hopeanhohtoinen.[3]

Koiraat kutevat ensimmäisen kerran kaksivuotiaina, naaraat vuotta vanhempina. Pohjoisessa kutukypsyys saavutetaan tätä myöhemmin. Kutuaikaa on helmi-huhtikuu.[1]

Paksuhuulikelttiä tavataan Eurooppaa ympäröivissä merissä.[3] Paksuhuulikeltti on tavattu Suomessa vuonna 1995 Kustavin lähivesillä.[4]

Paksuhuulikelttiä käytetään ruokakalana, sitä urheilukalastetaan ja pidetään joskus yleisöakvaarioissa.[2] Se on Etelä-Euroopassa arvostettu ruokakala.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b Ford, M.: Chelon labrosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.10.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b Chelon labrosus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 28.5.2018. (englanniksi)
  3. ↑ a b Thicklip mullet (Chelon labrosus) ARKive. Arkistoitu 29.5.2018. Viitattu 28.5.2018.
  4. ↑ Saura, Ari ; Varjo, Markku, Kalat Suomen luonnossa, Helsinki: Otava 2009. ISBN 978-951-1-23364-0
  5. ↑ Keltti ja sinisimpukat vihreässä kastikkeessa MTV3. Arkistoitu 29.5.2018. Viitattu 28.5.2018.

Aiheesta muualla