Palaeognathae on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella. Pysyvällä vaikutuksellaan ja merkityksellään nyky-yhteiskunnassa Palaeognathae on herättänyt keskustelua eri aloilla. Palaeognathae on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena alusta alkaen sen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Palaeognathae:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen nykyajan vaikutuksiin. Tavoitteena on valaista aihetta, joka on edelleen jännittävä ja kiehtova monille.
Palaeognathae | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Alaluokka: | Neornithes |
Osaluokka: |
Palaeognathae Pycraft, 1900[1] |
Katso myös | |
Palaeognathae on lintujen ryhmä, joka sisältää lentokykyiset tinamit ja lentokyvyttömät sileälastaiset. Kaikki muut nykyiset linnut kuuluvat ryhmään Neognathae, josta Palaeognathaen kehityslinja on eronnut jo liitukaudella. Palaeognathae-linnuilla onkin paljon alkukantaisia piirteitä, jotka erottavat ne kaikista muista linnuista.[2]
Palaeognathae on nykykäsityksen mukaan monofyleettinen ryhmä, mutta sileälastaisten ryhmä on parafyleettinen. Molekyylianalyysit ovat nimittäin osoittaneet, että tinamit ovat kehittyneet sileälastaisista. Täten lentokyvyttömyyden on täytynyt kehittyä useita kertoja Palaeognathae-ryhmän sisällä. Koska suurin osa nykyisistä Palaeognathae-lajeista elää eteläisellä pallonpuoliskolla, ryhmän on perinteisesti oletettu kehittyneen Gondwanamantereella. Uudemman käsityksen mukaan Palaeognathae on kuitenkin todennäköisesti kehittynyt pohjoisella pallonpuoliskolla, ja linnut ovat saapuneet nykyisille elinsijoilleen lentäen.[2][3]
Alla on ryhmät, joiden sukulaissuhteet on voitu selvittää molekyylitutkimuksilla. Siitä puuttuu kauan sitten sukupuuttoon kuolleita ryhmiä.[3]