Pohjoinen pallonpuolisko

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pohjoinen pallonpuolisko:tä ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Pohjoinen pallonpuolisko on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kautta historian Pohjoinen pallonpuolisko on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on johtanut sen tärkeyden ja merkityksen ymmärtämiseen eri alueilla. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme valaisevamme Pohjoinen pallonpuolisko:n eri puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Pohjoinen pallonpuolisko on epäilemättä kiinnostava aihe myös tulevaisuudessa, ja sen vaikutusten ymmärtäminen nykymaailmassa on välttämätöntä.

Pohjoinen pallonpuolisko keltaisella. Karttaan ei ole merkitty Etelämannerta.
Kartassa keskellä Pohjoisnapa ja Pohjoinen jäämeri, vasemmalla Pohjois-Amerikka, alhaalla Pohjois-Afrikka ja oikealla Euraasia.

Pohjoinen pallonpuolisko on maapallon päiväntasaajan pohjoispuolinen osa. Pohjoinen pallonpuolisko kattaa suurimman osan maapallon maa-alueista ja 88–90 prosenttia väestöstä.

Maanosista pohjoiseen pallonpuoliskoon kuuluvat kokonaan vain Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Aasiakin on melkein kokonaan pohjoisella pallonpuoliskolla joitain Kaakkois-Aasian, pääasiassa Indonesiaan kuuluvia saaria lukuun ottamatta. Afrikasta on pohjoisella pallon­puoliskolla noin kaksi kolmas­osaa, muun muassa koko Sahara. Oseaniasta pohjoisella pallonpuoliskolla on vain muutama saari Tyynellä valtamerellä. Etelä-Amerikassakin vain muutama valtio sijaitsee kokonaan tai edes osittain pohjoisella pallonpuoliskolla. Australia ja Antarktis ovat kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla.

Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä, eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi. Kun Suomessa on juhannus, Aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille.

Katso myös