Nykymaailmassa Parijuovahuulikala on erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Syntymisestään lähtien Parijuovahuulikala on herättänyt kiistoja ja keskustelua, mikä on herättänyt laajaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Vuosien varrella Parijuovahuulikala on kehittynyt ja siitä on tullut tutkimus- ja tutkimusaihe, joka kattaa useita alueita tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Parijuovahuulikala:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja tarjoamme kattavan kuvan tästä ilmiöstä, joka herättää edelleen kiinnostusta ja huomiota ympäri maailmaa.
Parijuovahuulikala | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Heimo: | Huulikalat Labridae |
Suku: | Halichoeres |
Laji: | bivittatus |
Kaksiosainen nimi | |
Halichoeres bivittatus |
|
Katso myös | |
|
Parijuovahuulikala[2] (Halichoeres bivittatus) on huulikalalaji.
Parijuovahuulikala kasvaa suurimmillaan noin 35 cm pitkäksi.[3] Tyypillinen pituus on vajaat 20 cm. Väritys muuttuu dramaattisesti kalan kasvaessa. Aikuisella on pitkittäissuuntaiset vaaleanpunaiset ja ruskeat raidat vihertävällä pohjalla.[4]
Parijuovahuulikala on kotoisin läntisen Atlantin keski- ja eteläosista. Sen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Carolinasta etelään, Karibialta ja Brasiliasta pohjoiseen. Sitä tavataan koralli- ja kallioriutoilla, mutta ei niinkään meriruohoniityillä.[1]