Pasuri

Nykymaailmassa Pasuri:stä on tullut kasvava kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Koska on niin monia erilaisia ​​mielipiteitä, tutkimusta ja näkökulmia, on vaikea tehdä lopullista johtopäätöstä tästä asiasta. On kuitenkin kiistatonta, että Pasuri herättää intohimoja ja haastaa ihmisten mentaliteetit. Katsottiinpa sitten tieteellisestä, sosiaalisesta, poliittisesta tai taloudellisesta näkökulmasta, Pasuri tuottaa edelleen kiistoja ja vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Pasuri:n eri puolia ja yritämme valaista tätä erittäin monimutkaista aihetta.

Pasuri
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Alaheimo: Leuciscinae
Suku: Blicca
Heckel, 1843
Laji: bjoerkna
Kaksiosainen nimi

Blicca bjoerkna
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit

Abramis bjoerkna

Katso myös

  Pasuri Wikispeciesissä
  Pasuri Commonsissa

Pasuri (Blicca bjoerkna) on särkikalojen heimoon kuuluva rehevissä sisä- ja murtovesissä viihtyvä kalalaji. Pasuri on sukunsa (Blicca) ainoa laji. Pasuria ei käytetä suuressa määrin ihmisravinnoksi, koska se on ruotoinen ja mauttomana pidetty kala.

Ulkonäkö ja koko

Pasuri kasvaa 20–25 senttimetrin mittaiseksi ja painaa alle kilon.[3] Pasurin voi sekoittaa pieneen lahnaan, mutta sillä on suuremmat silmät ja punaiset evät. Pasurilla on 43–48 suomua kylkiviivalla ja suomut ovat isommat kuin lahnalla, jolla on yli 50 suomua kylkiviivalla.[4]

Levinneisyys

Pasuria esiintyy Euroopassa Ranskasta Uralille, ei kuitenkaan Italiassa, Kreikassa ja entisen Jugoslavian maissa. Suomessa pasuri elää etupäässä Etelä- ja Järvi-Suomessa.

Lisääntyminen

Pasuri kutee kesä- tai heinäkuussa, kun veden lämpötila on yli 17 celsiusastetta.[4] Pasuri voi risteytyä helposti lahnan tai sorvan kanssa, jos kutuaika ja paikka ovat samat. Jälkeläiset eivät kuitenkaan pysty enää lisääntymään.[5]

Lähteet

  1. ↑ Freyhof, J. & Kottelat, M.: Blicca bjoerkna IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.08.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Risto Väinölä: Pasuri – Blicca bjoerkna Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ Blicca bjoerkna (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.6.2018. (englanniksi)
  4. ↑ a b Pasuri Luontoportti. Viitattu 1.6.2018.
  5. ↑ http://www.skes.fi/pasuri

Aiheesta muualla