Tässä artikkelissa Peggy Whitson:tä käsitellään laajasta ja täydellisestä näkökulmasta, ja tavoitteena on tarjota lukijalle globaali ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta. Asiaankuuluvat näkökohdat analysoidaan ja päivitetään ja tarjotaan totuudenmukaista tietoa, joka tulee luotettavista asiaan erikoistuneista lähteistä. _Var1 on nykyään erittäin kiinnostava ja ajankohtainen aihe, joten on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset eri alueilla. Artikkelin aikana esitellään erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä sekä konkreettisia esimerkkejä, jotka auttavat rikastuttamaan Peggy Whitson:n ymmärtämistä.
Peggy Annette Whitson | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. helmikuuta 1960 Mount Ayr Iowa, Yhdysvallat |
Kansalaisuus |
![]() |
Ammatti | Biolääketiede |
Ura | |
Tyyppi | NASA |
Tila | aktiivinen |
Aika avaruudessa | 665 vuorokautta 22 tuntia 22 minuuttia |
Lennot | |
![]() |
STS-111 |
![]() |
Retkikunta 5 |
![]() |
STS-113 |
Sojuz TMA-11 | |
![]() |
Retkikunta 16 |
|
Peggy Annette Whitson (s. 9. helmikuuta 1960) on yhdysvaltalainen avaruuslentäjä ja biokemisti.[1] Whitson on ensimmäinen Kansainvälisen avaruusaseman komentajana toiminut nainen ja hän on pisimpään avaruudessa ollut yhdysvaltalainen.[2]
Whitsonin ensimmäinen avaruuslento oli 2002 Retkikunta 5 (Expedition 5) Kansainväliselle avaruusasemalle (ISS). Laukaisu tapahtui avaruussukkula Endeavourin lennolla STS-111 5. kesäkuuta 2002 kello 21.22 (UTC) ja laskeutuminen Endeavourin lennolla STS-113 7. joulukuuta 2002 kello 19.37 (UTC).
Whitsonin toinen lento oli Retkikunta 16 (Expedition 16) Kansainväliselle avaruusasemalle, millä Whitson toimi aseman komentajana. [3][4] Whitson lähti avaruuteen Sojuz-aluksen lennolla Sojuz TMA-11 10. lokakuuta 2007 ja palasi 19. huhtikuuta 2008 samalla aluksella ja lennolla. Laskeutuminen tapahtui ennakoitua jyrkemmässä kulmassa. Whitson ja kaksi muuta lennolla ollutta avaruuslentäjää kokivat yli kymmenen kertaa Maan pinnan painovoiman suuruisia voimia laskeutumisen aikana. Laskeutumisen jälkeen avaruuslentäjien tilaa kuvattiin tyydyttäväksi.[5][2]