Pekka Ikonen

Nykymaailmassa Pekka Ikonen on edelleen erittäin tärkeä ja suurelle yleisölle kiinnostava aihe. Sen merkitys ylittää rajat ja sukupolvet, ja sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnan eri osa-alueilla. Syntymisestään nykypäivään Pekka Ikonen on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena, ja se on luonut jatkuvasti uusia näkökulmia ja lähestymistapoja sen merkitykseen ja vaikutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Pekka Ikonen:n monia puolia, tarkastelemme sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyajan kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin ja kriittisen tarkastelun avulla pyrimme syventymään Pekka Ikonen:n merkitykseen ja sen vaikutuksiin elämäämme tarjoamalla kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykymaailmassa.

Tämä artikkeli käsittelee maanviljelijä ja kansanedustaja Pekka Ikosta. Ilomantsissa asuneesta tunnetusta metsästäjästä Pekka ("Hukka-Pekka") Ikosesta (1875–1940) on erillinen artikkeli.

Pietari (Pekka) Ikonen (18. heinäkuuta 1877 Jääski – 13. syyskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä, kunnallisneuvos ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja.[1]

Ikosen vanhemmat olivat maanviljelijä Erik Ikonen ja Maria Ora. Hän kävi kansakoulun ja kansanopiston. Ikonen oli puutavaraliikkeen harjoittajana ja maanviljelijänä Jääskessä vuoteen 1944 saakka. Hän oli Jääsken säästöpankin johtajana 17 vuoden ajan ja Jääsken paloapuyhdistyksen johtajana 15 vuoden ajan. Ikonen oli myös Jääsken seurakunnan rahastonhoitajana ja kirkon isännöitsijänä. Sotavuosien jälkeen hän oli puutarhatilan hoitajana Kalvolassa 1947–1956. Ikonen sai kunnallisneuvoksen arvonimen 1937. [1]

Ikonen oli kansanedustajana 1914–1917 edustaen Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä. Hän oli Jääsken kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja kunnallislautakunnan esimiehenä.[1]

Pekka Ikonen oli naimisissa vuodesta 1901 Hilma Maria Nupposen kanssa.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Pekka Ikonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.