Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Penang:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä nykyään, koska sillä on transsendenttinen merkitys jokapäiväisen elämämme eri alueilla. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme tämän aiheen eri puolia sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Penang on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta akateemisen ja tieteen alalla, ja sen tutkimus herättää edelleen keskustelua ja kiistoja. Tämä on epäilemättä aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten toivomme, että tämä artikkeli auttaa ymmärtämään paremmin Penang:n tärkeyttä.
Penang | |
---|---|
Malesian osavaltiot ja territoriot | |
![]() |
|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
Sijainti |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Hallinto | |
– Pääkaupunki | George Town |
– Kuvernööri | Abdul Rahman Abbas (2001-) |
Pinta-ala | 1 031 km² |
Väkiluku (2011) | 1 561 383 |
– väestötiheys | 1 514 as./km² |
Kielet | malaiji, kiina |
Penang (malaijin kielellä Pulau Pinang, jawiksi بينانج ) on Malesian osavaltio, Malakan niemimaan länsirannikolla. Sen naapuriosavaltioita ovat Kedah ja Perak.[1]
Penangin pinta-ala on 1 031 neliökilometriä ja asukasluku on noin 1,5 miljoonaa. Osavaltion pääkaupunki on George Town, jossa asuu noin 720 000 asukasta (2010). George Townin metropolialue ulottuu osavaltion rajojen ulkopuolelle ja suur-Penangin alueella asuu yli 2 miljoonaa ihmistä.[2][3][4]
Penangin osavaltio muodostuu Pulau Penang -saaresta ja mantereella olevasta Seberang Perain (Wellesleyn provinssi) alueesta. Alueita yhdistää toisiinsa Penangin silta. Silta on 13,5 kilometriä pitkä ja se vihittiin käyttöön vuonna 1985.[5][6]
Pinta-alaltaan osavaltion mantereinen osa on Pulau Pinang saarta suurempi. Seberang Perai on maaseutumaista ympäristöä, verrattuna urbanisoituneeseen Pulau Pinang saareen. Penangin sillan rakentamisen ansiosta osavaltion mantereinen osa on myös kokenut teollisuuden kasvua ja sinne on rakennettu uusia asuinalueita.[7]
Penangin alueen esihistoriasta ei tiedetä paljoa. Kiinalaisille merenkävijöille saari oli tuttu jo ennen 1400-lukua, tuolloin saari oli ilmeisesti asumaton. Kiinalaiset kutsuivat sitä betelsaareksi, mistä alue on saanut nimensä; Osavaltion nimi tulee betelpähkinästä, jonka nimi on malaijiksi pinang.[1][8]
Penangin osavaltio on historiallinen osa Kedahia. Brittiläinen Francis Light hankki Penangin alueen Kedahin sulttaanilta vuonna 1786.[9][1] Britit hankkivat Penangin itselleen laivastotukikohdaksi, jonka tarkoitus oli suojella brittiläisiä kauppa-aluksia Malakansalmella.[9] Kedah luopui Penangin alueesta saadakseen briteiltä suojelua Siamia vastaan. Vuonna 1821 Siam hyökkäsi Kedahiin mutta Penangilla olleet britit eivät puuttuneet tapahtumiin.[9][1] Kedahin sulttaani yritti valloittaa saaren tuloksetta takaisin, koska hän katsoi että britit olivat rikkoneet sopimuksensa. Vaikutus oli vain päinvastainen, sillä lopputuloksena Kedah luovutti brittien hallintaan myös nykyisen osavaltion mantereisen osan.[5]
Britit nimesivät saaren uudelleen Prince of Wales islandiksi ja mantereella oleva alue nimettiin Wellesleyn provinssiksi. Vuonna 1826 Britannia yhdisti Malakan niemimaalla hallinnoimansa alueet Singaporen, Melakan ja Penangin yhteiseksi hallintoalueeksi, Salmisiirtokunniksi, ja Penangista tehtiin sen pääkaupunki. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Singaporeen 1832.[9][1]
1800-luvun puolivälissä Penangista tuli Britannialle tärkeä oopiumikaupan keskus. Oopiumikauppa muodosti yli puolet siirtokunnan tuloista.[1] Oopiumikauppa johti oopiumisotiin Britannian ja Kiinan välillä, ja Brittiläiset ja kiinalaiset sopivat huumekaupan lopettamisesta vuonna 1907.[10] Huumekaupan kukoistuksen aikana Penang oli vaarallinen paikka, missä kiinalaiset salaseurat pyörittivät bordelleja ja uhkapeliluolia.[1]
Ensimmäinen maailmansota ei juuri vaikuttanut Penangin alueeseen. Vuonna 1914 käytiin Penangin edustalla taistelu Venäjän keisarikunnan ja Saksan keisarikunnan välillä ilman brittien osallistumista tapahtumiin.[1][11]
Toisessa maailmansodassa japanilaiset valloittivat Penangin kolmeksi ja puoleksi vuodeksi.[9] Japanilaiset rantautuivat Malaijan taistelun aikana Penangiin 17. joulukuuta 1941. Japanilaiset eivät kohdanneet vastarintaa, sillä brittiläisten 500 sotilaan varuskunta oli evakuoitu edellisenä päivänä. Brittiläiset eivät olleet ennen lähtöään tuhonneet alueen sotatoimiin käytettävää infrastruktuuria, ja japanilaiset saivat hallintaansa muun muassa Penangin radioaseman.[12] Japanin miehittämillä alueilla oli toisen maailmansodan aikana puutetta elintarvikkeista ja kansa kärsi nälästä ja kulkutaudeista. Japanilaisten harjoittamissa julmuuksissa myös surmattiin tuhansia kiinalaisia.[9][13][14] Toisen maailmansodan aikana Penangissa oli Saksan laivaston Gruppe Monsuniin kuuluvien sukellusveneiden tukikohta.[15] Malaija vapautui Japanin hirmuvallasta toisen maailmansodan päätyttyä elokuussa 1945.[9]
Sodan jälkeen alue palasi Britannian hallintaan muutamiksi vuosiksi. Salmisiirtokunnat hajotettiin vuonna 1946 ja Penangista tuli Malaijan federaation osavaltio vuonna 1948, joka itsenäistyi Britanniasta vuonna 1957.[1][16]
Osavaltio on väestöltään kiinalaisvaltainen ja Malesian tiheimmin asuttu. Se on myös Malesian ainoa osavaltio, jossa Malesian kiinalaiset ovat enemmistönä.[17][2]
Muiden Malakan niemimaalla sijaitsevien osavaltioiden tavoin Penang ja Malakka eivät ole sulttaanikuntia. Penangin johdossa on kuvernööri, jonka maan kuningas nimittää virkaansa nelivuotiskaudeksi.[16][18] Kiinalaisenemmistöinen Penang on Malesian ainoa osavaltio, joka on valinnut osavaltion johtoon etniseltä taustaltaan kiinalaisen henkilön.[1]