Pensaskäärme
Tässä artikkelissa tutkimme Pensaskäärme:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Pensaskäärme on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen merkityksestä eri aloilla. Kautta historian Pensaskäärme on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden muokkaamisessa politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä mielessä on olennaista tarkastella perusteellisesti roolia, joka Pensaskäärme:llä on ollut ja on edelleen yhteiskunnassa, sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Pensaskäärme:n ulottuvuutta ja vaikutusta nykymaailmassa sekä sen tulevaisuuden potentiaalisia näkymiä ja haasteita.
| Pensaskäärme | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Tarhakäärmeet Colubridae |
| Suku: | Zamenis |
| Laji: | longissimus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Zamenis longissimus |
|
| Synonyymit | |
 Pensaskäärmeen levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Pensaskäärme eli asklepioksenkäärme (Zamenis longissimus) on Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Lähi-idässä elävä tarhakäärmelaji.
Kuvaus
Pensaskäärme on suurikokoinen (jopa yli 1,5 m) myrkytön käärme, joka kiipeilee taitavasti puissa ja pensaissa. Lajin ruokavalio koostuu pikkunisäkkäistä, liskoista ja linnuista, jotka se nielee kokonaisena. Pensaskäärme tukehduttaa saaliin kuristamalla ennen kuin nielee sen kokonaisena. Naaras munii kesä-heinäkuussa vajaat 20 munaa maaonkaloon tai kasvinjätteisiin.
Pensaskäärmeitä tavataan Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä. Erillisesiintymiä on myös pohjoisempana, esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa. Pensaskäärmeitä esiintyi myös Tanskassa vielä 1800-luvulla. Pidetään todennäköisenä, että muinaiset roomalaiset Eurooppaa valloittaessaan toivat mukanaan ja istuttivat pensaskäärmeitä valloittamilleen seuduille. Olihan pensaskäärme antiikin aikoina terveyden ja lääketieteen vertauskuva, minkä vuoksi sitä suojeltiin. Pensaskäärmeitä pidettiin temppeleissä, joihin ihmiset tulivat kysymään neuvoja sairauksiinsa lääketieteen jumalalta, Asklepiokselta. Käärmeiden avulla saatiin lääkintätaidon jumalalta apua.
Asklepioksen sauvan ympärille kietoutunut pensaskäärme esiintyy vielä nykyisinkin lääkintätaidon symbolina. Apteekkien symboli, jossa pensaskäärme juo maljasta, liittyy puolestaan parannustaidon ja terveyden jumalattareen Hygieiaan. Käärmeen nahanluonnin on katsottu symbolisoivan uudestisyntymistä ja voimien palaamista.
Katso myös
Lähteet
- Järvinen, Antero. Käärme - jumalattaresta paholaiseksi. Kirjayhtymä, 1997. ISBN 951-26-4264-6
- UUSI ZOO : suuri eläinkirja. Osa 7. Matelijat, sammakkoeläimet, esiselkäjänteiset, selkäjänteiset, kalat 1. Suomalainen toimituskunta: Seppo Lahti ym. WSOY. Porvoo. 1989. ISBN 951-0-13896-7.
Viitteet
- ↑ a b c d e Aram Agasyan, Aziz Avci, Boris Tuniyev, Jelka Crnobrnja Isailovic, Petros Lymberakis, Claes Andrén, Dan Cogalniceanu, John Wilkinson, Natalia Ananjeva, Nazan Üzüm, Nikolai Orlov, Richard Podloucky, Sako Tuniyev, Uğur Kaya, Wolfgang Böhme, Rastko Ajtic, Milan Vogrin, Claudia Corti, Valentin Pérez Mellado, Paulo Sá-Sousa, Marc Cheylan, Juan Pleguezuelos, Bartosz Borczyk, Benedikt Schmidt, Andreas Meyer: Zamenis longissimus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.6.2014. (englanniksi)