Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Pentti Kiiskinen, aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua viime aikoina. _Var1 on saavuttanut merkityksensä, koska se on vaikuttanut eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tämän artikkelin aikana analysoimme Pentti Kiiskinen:n eri näkökulmia tarjoten täydellisen ja objektiivisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija voi muodostaa tietoisen mielipiteen aiheesta. Lisäksi tutkimme Pentti Kiiskinen:n alkuperää ja kehitystä sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Epäilemättä Pentti Kiiskinen on erittäin tärkeä aihe, jota kannattaa käsitellä huolellisesti ja objektiivisesti, ja juuri tämän artikkelin tarkoitus on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Yrjö Pentti Kiiskinen (4. kesäkuuta 1896 Haapajärvi – 14. tammikuuta 1967 Oulu) oli suomalainen varatuomari, oikeusneuvosmies ja maalaisliiton kansanedustaja. [1]
Kiiskisen vanhemmat olivat maanviljelijä, kansanedustaja Johan Henrik Kiiskinen ja Margareeta Koskela. Hän pääsi ylioppilaaksi 1919 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1924. Kiiskinen sai varatuomarin arvon 1926. [1]
Kiiskinen toimi asianajajana Oulussa 1923–1930 ja 1945–1967. Hän oli Piippolan piirin nimismiehenä 1924–1930, Kemin kihlakunnan kruununvoutina 1930–1932, Oulun kihlakunnan kruununvoutina 1932–1945 ja Oulun kihlakunnan henkikirjoittajana 1945–1946. Viimeksi Kiiskinen oli Oulun I taksoitussihteerinä 1946–1955 sekä Oulun maistraatin ja raastuvanoikeuden oikeusneuvosmiehenä 1955–1957.
Kiiskinen oli maalaisliiton kansanedustajana 1938–1939 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän tuli edustajakaudelleen 20. huhtikuuta 1938 kesken edustajakautensa kuolleen maalaisliiton Juho Kaakisen tilalle. Kiiskinen oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa ja hän toimi Oulun läänin eteläisen vaalipiirin keskuslautakunnan puheenjohtajana. [1]