Perintövero

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Perintövero on perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta suoritettava vero. Joissain maissa vero peritään suoraan kuolinpesästä ennen perinnönjakoa, jolloin verosta käytetään nimeä jäämistövero.

Vuonna 2022 perintö- ja lahjavero tuotti Suomelle verotuloja noin 900 miljoonaa euroa, eli noin 1,9 prosenttia kaikista verotuloista.^[1]

Perintöveroa ei makseta alle 20 000 euron perinnöistä ollenkaan. Vuonna 2013 perinnön arvo oli yleensä 20 000–50 000 euroa.^lähde? Jos perinnön arvo on 50 000 euroa, on perintöveron määrä ensimmäisessä veroluokassa 2 500 euroa ja toisessa veroluokassa 6 400 euroa. Valtaosa perintöveron tuotosta kertyy suurperinnöistä: tasan 1 000 000 euroa perinnöstä veroa maksetaan ensimmäisessä veroluokassa 149 700 euroa.^[2][3]

Perintöverotus toimitetaan perukirjan tai veroilmoituksen perusteella. Perintöverotuksen toimittaa yleensä vainajan asuinpaikan verovirasto. Perintövero määrätään kullekin edunsaajalle hänelle tulleen tai tulevan osuuden perusteella, ja sen suuruus riippuu muun muassa perijän ja vainajan sukulaissuhteesta.^[4]

Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kahteen veroluokkaan:^lähde?

I veroluokka: perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus; Jos perinnönjättäjään ja hänen kanssaan avioliitonomaisissa olosuhteissa eläneeseen henkilöön sovelletaan kuolinvuodelta toimitettavassa tuloverotuksessa tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä, luetaan perinnönjättäjän kanssa elänyt henkilö I veroluokkaan.

sekä

II veroluokka: muut sukulaiset ja vieraat.

Lailla 1082/2014 perintö- ja lahjaverolakia muutettiin lisäämällä I veroluokan perintöveroasteikkoon viides porras 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden osalta. Ylimmän portaan veroprosentti on 19, kun aiemmin korkein veroprosentti on 16. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2015. Lakia sovelletaan, kun verovelvollisuus on alkanut 1. tammikuuta 2015 jälkeen. Lailla 1320/2016 laskettiin I veroluokan kaikkien portaiden veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2017.

Lailla 1320/2016 laskettiin II veroluokan 1. ja 2. portaiden veroprosenttia kahdella prosenttiyksiköllä; laskettiin 3. portaan yläraja 200 000 euroon sekä veroprosenttia neljällä prosenttiyksiköllä; luotiin uusi neljäs porras jonka alaraja on 200 000 euroa, yläraja 1 000 000 euroa ja veroprosentti 31 sekä laskettiin 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden osalta veroprosenttia kolmella prosenttiyksiköllä. Laki tuli voimaan 1.tammikuuta 2017. Verotettava osuus voi vielä pienetä puoliso- tai alaikäisyysvähennyksen myötä.

Perintövero muuttui vuoden 2008 alussa kun verotettavan perinnön alaraja nousi 3 400 eurosta 20 000 euroon.^{[5] [6]}

II veroluokassa vero on asteikon mukainen vero kaksinkertaisena.

Vanhassa perintöverossa myös veroluokat asettuivat toisin.

I veroluokka: perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, vanhemmat, ottovanhemmat, lapsen tai ottolapsen rintaperillinen, kihlakumppani ja tietyissä tilanteissa avopuoliso.

II veroluokka: perinnönjättäjän sisarus, sisaruspuoli, tai niiden jälkeläinen.

III veroluokka: perinnönjättäjän muut sukulaiset ja vieraat.

Verotettavan perintöosuuden arvo vahvistetaan täysin sadoin euroin siten, että ylimenevät eurot jätetään ottamatta huomioon.

Euroopassa perintöverosta ovat luopuneet esimerkiksi Portugali (2003), Ruotsi (2005), Venäjä (2006), Itävalta (2008) ja Norja (2014).^[8][9][10]

Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa perintövero on käytössä.^[11] Valtaosa EU-maista suosii perintöveroa.^[1]

Suomen perintö- ja lahjavero on muihin Euroopan maihin nähden keskitasoa.^[1] OECD-maihin verrattuna Suomen perintövero on hieman korkeampi. ^[1]

Esimerkiksi Keskuskauppakamari on vaatinut hallitusta poistamaan perintöveron.^[12] Perheyritysten liitto haluaa, että perintö- ja lahjavero poistetaan ja korvataan luovutusvoittoverolla.^[13]

Taloustieteilijöiden selvä enemmistö pitää perintöveroa muita veroja vähemmän haitallisena talouskasvulle. 76 % Ekonomistikoneen vastaajista oli tämän väitteen kanssa joko samaa mieltä tai vahvasti samaa mieltä, joskin osa heistä täsmensi tarkoittavansa muilla esimerkiksi tuloveroja muttei kaikkia veroja.^[14] OECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen ja vähiten haitallista kiinteistöverotus.^[15]

Petteri Orpon hallitus linjasi hallitusohjelmassaan selvittävänsä perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella^[16]. Perintöverossa verotetaan omaisuuden koko arvoa, ja luovutusvoittoverossa omaisuuden arvonnousua^[1]. Perinnön arvonnousuun liittyvä vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan.^[17]

VATT:n selvityksen mukaan perintöveron poisto vähentäisi valtion verotuloja vähintään 300–400 miljoonaa euroa vuodessa. Koska perintöveroon tehtävät muutokset eivät juuri vaikuta ihmisten käyttäytymiseen, ei veron poistaminen kiihdyttäisi taloudellista toimeliaisuutta niin, että se paikkaisi poistosta aiheutuvan verotulojen pudotuksen.^[18]

Suomessa perintöveroa maksavat eniten pienituloiset suhteessa nettotuloihinsa.^[19]

Thomas Pikettyn mielestä perintöveron poistaminen ei olisi järkevä vaihtoehto, koska perintöveron avulla voidaan tasata varallisuuseroja^[20]. Suuret erot varallisuudessa ja ansiotuloissa johtavat yhteiskunnan laajaan eriarvoistumiseen^[20]. Pikettyn mukaan varallisuuden keskittyminen uhkaa meritokratiaa^[20], hidastaa talouskasvua ja murentaa demokratiaa^[11].

Perintöverossa on suuri huojennus sukupolvenvaihdosten tapauksessa, mikä laskee veron todella matalaksi, jopa vain muutamaan prosenttiin. Vero voi saada aikaan sen, että yritys myydään, jolloin se saattaa päätyä paremmalle omistajalle, joskus yrityksen työntekijälle. Lauri Finérin mukaan on havaittu, että maissa joissa on perintövero, perintöön kuuluvat yritykset ovatkin menestyneet paremmin.^[21]

• Lahjavero
• Ennakkoperintö
• Sukupolvenvaihdos

• Verohallinto - Tietoja perinnön ja lahjan verotuksesta
• Helppokäyttöinen vuoden 2009 lainsäädännön mukainen perintöverolaskuri (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ihana kamala perintövero – 12 ehdotusta perintö- ja lahjaveron korjaamiseksi Kalevi Sorsa -säätiön raportti