Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Pernajan seurakunta, joka on äärimmäisen tärkeä sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Pernajan seurakunta on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, koska sen vaikutus ulottuu moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. On tarpeen syventyä tähän aiheeseen, jotta ymmärtää paremmin sen vaikutukset ja seuraukset. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Pernajan seurakunta:een, tavoitteena tarjota laaja ja täydellinen näkemys, jonka avulla lukija voi syventyä sen monimutkaisuuteen ja merkitykseen. Epäilemättä Pernajan seurakunta on aihe, joka ansaitsee tutkimisen ja syvällisen keskustelun, minkä vuoksi on välttämätöntä käsitellä sitä tarkasti ja kattavasti.
Pernajan seurakunta (ruots. Pernå församling) | |
---|---|
![]() |
|
Suuntautuminen | Luterilaisuus |
Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
Hiippakunta | Porvoon hiippakunta |
Rovastikunta | Tuomiorovastikunta |
Lakkautettu | 31.12.2018 |
Kirkkoherra | Robert Lemberg |
Pääkirkko | Pernajan kirkko |
Aiheesta muualla | |
ja https://www.pernaforsamling.fi/ Sivusto |
Pernajan seurakunta (ruots. Pernå församling) oli kaksikielinen seurakunta, joka kuului Porvoon hiippakuntaan. Seurakuntaan kuului 2 862 Loviisan Pernajassa asuvaa kirkon jäsentä, joista enemmistö (60,6 prosenttia) oli ruotsinkielisiä (elokuu 2018).[1]
Seurakunnan juuret ulottuivat ainakin 1200-luvulle. Sen pääkirkko oli keskiaikainen, arkkienkieli Mikaelille pyhitetty Pernajan kirkko.
Vuoden 2019 alussa seurakunta lakkautettiin. Sen suomenkieliset jäsenet liitettiin uuteen Agricolan suomalaiseen seurakuntaan ja ruotsinkieliset vastaavasti Agricola svenska församlingiin.
Pernajan seurakunnan viimeinen kirkkoherra oli Robert Lemberg.[2]