Pernajan kirkko
Nykyään Pernajan kirkko:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. Sen vaikutus on niin suuri, että se on ylittänyt rajat ja kulttuurit ja vaikuttanut elämäämme käsittämättömillä tavoilla. Pernajan kirkko on ollut alusta asti nykypäivään tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Pernajan kirkko:n merkitystä eri alueilla, analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Pernajan kirkko on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla elämme, ajattelemme ja suhtaudumme ympäristöömme.
| Pernajan kirkko Pernå kyrka |
|
|---|---|
 Pernajan kirkko |
|
| Sijainti | Pernaja, Loviisa |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Agricolan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta (vuoteen 2018 Pernajan seurakunta) |
| Rakentamisvuosi | 1410–1440-luku |
| Suunnittelija | Pernajan mestari |
| Materiaali | harmaakivi |
 |
|
Pernajan kirkko (ruots. Pernå kyrka) on keskiaikainen kirkkorakennus Loviisan Pernajassa Uudellamaalla. Harmaakivinen kirkko on pyhitetty pyhille Mikaelille ja Eerikille.
Aiemmin kirkko kuului Pernajan seurakunnalle, mutta vuodesta 2019 lähtien kirkkoa ovat käyttäneet Agricolan suomalainen ja ruotsinkielinen seurakunta, jotka toimivat Loviisassa ja Lapinjärvellä. Kirkon omistaa Loviisanseudun seurakuntayhtymä.[1]
Kirkon rakentaminen ja kirkkorakennus
Harmaakivikirkko on rakennettu oletettavasti 1410–1440-luvulla.[2] Samalla paikalla sijaitsi varmasti jo ennen kivikirkon rakentamista seurakunnan puinen kirkko, sillä paikalla olleesta kirkosta on säilynyt maininta vuodelta 1352[3]. Itse seurakunta on ollut olemassa 1300-luvulta tai peräti 1200-luvulta.
Kirkko koostuu kolmilaivaisesta runkohuoneesta, asehuoneesta ja sakaristosta. Runkohuoneen jakaa laivoihin viisi pilariparia, jotka kannattelevat sisäkaton 12- ja 28-ruoteisia tähtiholveja.
Kirkossa on sisustusta useilta eri aikakausilta: kasteallas 1300-luvulta, triumfikrusifiksi 1400-luvulta, kuoriaidan katkelma 1600-luvulta, saarnastuoli ja alttarikaappi 1650-luvulta ynnä muuta. Lisäksi sisätilaa koristavat kalkkimaalaukset, jotka enimmäkseen lienevät 1440-luvulta. Kirkon ulkopääty on koristeltu taidokkailla tiiliyksityiskohdilla.
Pernajan kirkon kellotapuli on rakennettu 1853. Kirkon lasimaalaukset ovat vuodelta 1939, ja ne on suunnitellut Lennart Segerstråle.
Kirkon on suunnitellut Pernajan mestariksi nimetty saksalainen rakennusmestari, joka suunnitteli kaikki Itä-Uudenmaan keskiaikaiset kirkot Helsingin pitäjän kirkosta alkaen ja lisäksi Kymenlaakson puolelta Pyhtään ja Vehkalahden kirkot. Hänen Turun hiippakuntaa varten laaditun kirkkomallin pohjalta suunnittelemillaan kirkoilla on yhteisiä piirteitä, kuten päätykolmioiden koristelu.[3]
Tulipalo
Toukokuussa 2023 Pernajan kirkon sakastissa sijaitseva sähkökeskus syttyi tuleen. Tuli sammutettiin nopeasti, mutta kirkko kärsi sakastissa pienistä irtaimistovahingoista, sekä niin sakastissa, kuin kirkkosalissakin savuvahingoista.[4] Kirkon puhdistustyöt alkoivat alkuvuodesta 2024.[5]
Kuvia kirkosta ja sen ympäristöstä
-
Pernajan Pyhän Mikaelin kirkon pääty. -
Arvid Tönnesson Wildemanin ja Anna Hansdotter Björnramin hautakivi Pernajan kirkossa. -
Lorentz Creutz nuoremman hautakivi Pernajan kirkossa. -
Yksityinen hautakappeli Pernajan kirkolla. -
Pernajan kirkon tapuli, 1853. -
Kirkko sisältä -
Neitsyt Mariaa esittävä veistos alttarin vieressä
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kirkot ja kappelit Loviisanseudun seurakuntayhtymä. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 451. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ a b Markus Hiekkanen: Pernajan kirkonmäellä vuonna 1440, 2003, Evl.fi (Arkistoitu artikkeli)
- ↑ Pernajan kirkossa tulipalo tiistain vastaisena yönä – rakennus on toistaiseksi suljettu Uusimaa. 2.5.2023. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Paappanen, Outi: "Mikään ei mennyt totaalisen pilalle" – Pernajan kirkon konservointityöt ovat päässeet hyvään vauhtiin Loviisan Sanomat. 8.4.2024. Viitattu 25.9.2024.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pernajan kirkko Wikimedia Commonsissa
- Pernajan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti
| Tuomiokirkkoja | Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere |
|---|---|
| Katedraaleja | Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali |
| Paikkamäärältään suuria | Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi |
| Vanhoja puukirkkoja | Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko |
| Vanhoja kivikirkkoja | Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila |
| Modernistisia | Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko |
| Luovutettujen alueiden kirkkoja | Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko |