Tässä artikkelissa lähestymme Peroksirikkihappo:tä eri näkökulmista, jotta voimme tarjota kattavan kuvan tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä. Analysoimme sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollisia vaikutuksia eri alueilla. Lisäksi tarkastelemme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä erilaisia näkemyksiä ja teorioita, joita on olemassa tästä asiasta. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme antamaan lukijalle täydellisemmän käsityksen Peroksirikkihappo:stä ja rohkaisemaan pohtimaan sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Peroksirikkihappo | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 7722-86-3 |
PubChem CID | 2754594 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | H2SO5 |
Moolimassa | 114,086 g/mol |
Ulkomuoto | Valkoinen, kiteinen kiinteä aine[1] |
Sulamispiste | 45 °C (hajoaa)[1] |
Tiheys | 1,7–1,8 g/cm3 (liuos) [2] |
Liukoisuus veteen | Erittäin hyvä[1] |
Peroksirikkihappo (H2SO5) on peroksidi-ryhmän sisältävä rikkihapon johdannainen. Yhdisteestä käytetään myös nimityksiä, peroksimonorikkihappo, peroksomonorikkihappo ja Caron happo.[3]
Puhtaana peroksirikkihappo on kiinteää valkoista ainetta. Se myydään useimmiten siirappimaisena vesiliuoksena, joka sisältään peroksirikkihapon lisäksi myös rikkihappoa. Liuosta säilytetään kuivajäässä. Peroksirikkihappo ja sen suolat vetyperoksimonosulfaatit ovat erittäin voimakkaita hapettimia ja happo on myös suhteellisen pysymätön. Yhdiste reagoi erittäin kiivaasti, jopa räjähtäen, helposti hapettuvien hienojakoisten metallijauheiden ja orgaanisten yhdisteiden kanssa.
Tislattaessa peroksirikkihapon vesiliuosta muodostuu tuotteina vetyperoksidia sekä rikkihappoa.[3]
Ensimmäisen kerran peroksirikkihappoa valmisti saksalainen kemisti Heinrich Caro, jonka mukaan yhdisteestä käytetään toisinaan nimeä Caron happo.[3]
Peroksirikkihappoa valmistetaan laboratorio-olosuhteissa 90-prosenttisen vetyperoksidiliuoksen ja klooririkkihapon välisellä reaktiolla. Reaktio suoritetaan –40 °C:n lämpötilassa.[1]
Peroksirikkihappoa muodostuu, myös peroksidirikkihappoliuoksen seisoessa. Peroksirikkihappoa muodostuu enemmän, jos peroksidirikkihappoliuokseen on lisätty rikkihappoa. Teollisesti peroksirikkihappoa valmistetaan pääasiassa käsittelemällä kaliumpersulfaattiliuosta rikkihapolla, jolloin muodostuu myös kaliumpyrosulfaattia.[3][1]
Peroksirikkihappoa käytetään sellun valmistuksessa ligniinin valkaisuaineena.[4] Lisäksi yhdistettä käytetään väriaineiden valmistamiseen sekä orgaanisessa kemiassa valmistettaessa ketoneista laktoneita ja alkeeneistä estereitä. Yhdistettä voidaan käyttää myös orgaanisten emästen, kuten pyridiinin, aniliinin ja alkaloidien analyysissä.[1]