Nykymaailmassa Perstorp (yritys) on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Perstorp (yritys):stä on tullut monien eri alojen ihmisten kiinnostava kysymys. Henkilökohtaisella, ammatillisella, poliittisella tai kulttuurisella tasolla Perstorp (yritys) on synnyttänyt keskustelua ja keskustelua ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Perstorp (yritys):n aihetta analysoimalla sen eri puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme, miten Perstorp (yritys) on kehittynyt ajan myötä ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia se tuo tulevaisuudessa.
| Perstorp Group | |
|---|---|
| Perustettu | 1881 |
| Perustaja | Wilhelm Wendt |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Toimiala | kemianteollisuus |
| Tuotteet | hienokemikaalit |
| Liikevaihto | 1,33 mrd. € (2021)[1] |
| Henkilöstö | 1 450 (2021)[2] |
| Omistaja | Petronas |
| Kotisivu |
www |
Perstorp Group on ruotsalainen kemianteollisuusyritys, joka on erikoistunut eri toimialojen tarvitsemiin hienokemikaaleihin. Vuoden 2021 paikkeilla sillä oli seitsemän tehdasta ja kolme tuotekehityskeskusta eri puolilla maailmaa[2]. 1900-luvulla Perstorp tunnettiin muun muassa etikasta sekä muovi- ja laminaattituotteista.
Yritys toimi alun perin nimillä Stensmölla Kemiska Tekniska Industri ja Skånska Ättikfabrik. Wilhelm Wendtin eteläruotsalaiseen Perstorpin kuntaan vuonna 1881 perustama yritys tuotti aluksi etikkaa, tervaa ja puuhiiltä, joiden raaka-aine saatiin seudun pyökkimetsistä. Kemiantuotanto laajeni formaliiniin, etanoliin ja vuonna 1917 fenolihartsiin, joka oli varhaisen muoviteollisuuden tärkeä raaka-aine.[3] Perstorp tuli tunnetuksi bakeliitin kaltaisesta isoliitista, monenlaisista muovituotteista sekä erilaisista paperia ja muovia yhdistävistä laminaateista. 1960-luvulla tuotenimestä Perstorpsplattan tuli Ruotsissa laminaattilevyjen yleisnimitys[4] (samoin kuin Suomessa Iki-levystä), ja 1970-luvulla yritys kehitti maailman ensimmäisen laminaattilattian tuotemerkillä Pergo[5].
1960-luvun alussa 1 800 ihmistä työllistäneeseen tehdaskokonaisuuteen kuului muovituotetehtaiden lisäksi myös saha, lasitehdas ja huonekalutehdas.[3] Nykyisin Perstorp on myynyt monia liiketoimintojaan pois ja keskittynyt teollisuuden erikoiskemikaaleihin. Etikkatuotanto myytiin ruotsalaiselle Kavlille[6], hartsit suomalais-ruotsalaiselle Dynealle,[7] laminaattilevyt monikansalliselle Formica Groupille[4] ja lattialaminaatit belgialaiselle Unilinille[5].
Vuoteen 2005 Perstorp Groupin omisti ruotsalainen Industri Kapital, sitten ranskalainen PAI Partners, kunnes vuonna 2022 sen osti malesialainen öljy- ja kaasujätti Petronas 1,54 miljardilla eurolla[1][8].