Nykymaailmassa Perunpingviini:stä on tullut monien ihmisten yhä enemmän kiinnostava aihe. Olipa kyse historiallisesta merkityksestään, yhteiskuntavaikutuksestaan tai vaikutuksestaan nykykulttuuriin, Perunpingviini on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion. Kun tutkimme Perunpingviini:n eri puolia, kohtaamme monenlaisia mielipiteitä, näkökulmia ja tunteita, jotka saavat meidät pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä elämässämme. Tässä artikkelissa perehdymme Perunpingviini:n kiehtovaan maailmaan löytääksemme sen useita ulottuvuuksia ja ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta todellisuutemme.
Perunpingviini | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Pingviinilinnut Sphenisciformes |
Heimo: | Pingviinit Spheniscidae |
Suku: | Juovapingviinit Spheniscus |
Laji: | humboldti |
Kaksiosainen nimi | |
Spheniscus humboldti |
|
![]() Perunpingviinin levinneisyys |
|
Katso myös | |
Perunpingviini (Spheniscus humboldti) on juovapingviinilaji, jota tavataan Etelä-Amerikassa Perun ja Chilen rannikoilla.
Perunpingviinit ovat mustavalkoisia ja kasvavat 65–70 cm:n korkuisiksi. Niiden pää on musta lukuun ottamatta valkoista juovaa, joka lähtee silmäkulmasta ja jatkuu kurkkuun saakka.
Lajin tieteellinen nimi samoin kuin sen nimi monessa kielessä viittaa tutkija Alexander von Humboldtiin.
Kesällä 2002 perunpingviinejä löydettiin yllättäen Alaskasta.[2][3] Niiden arveltiin kulkeutuneen kaukaisilta pesimäalueiltaan sinne vieraslajiksi todennäköisesti kalastajien laivan kyydissä.[2] Kalastajien oletetaan ottaneen pingviinit kyytiinsä Etelä-Amerikan rannikolta ja pitäneen niitä laivassa lemmikkeinä, ja päästäneen ne lopulta vapauteen pohjoisessa.[2]