Perunsardelli on teema, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kulttuuristen ihmisten huomion läpi historian. Muinaisista ajoista nykypäivään Perunsardelli on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Perunsardelli:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, sillä se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin taloudesta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Perunsardelli:n eri puolia ja näkökulmia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme.
Perunsardelli | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
Heimo: | Sardellit Engraulidae |
Suku: | Engraulis |
Laji: | ringens |
Kaksiosainen nimi | |
Engraulis ringens |
|
Katso myös | |
Perunsardelli (Engraulis ringens) on Tyynessämeressä elävä sillikaloihin kuuluva pienikokoinen, taloudellisesti tärkeä ulappaveden kala. Sen saalismäärät ovat suuremmat kuin minkään muun luonnonvesistä pyydetyn kalalajin. Vuosisaaliit ovat vaihdelleet 4,2 ja 8,3 miljoonan tonnin välillä vuosina 2008–2012.[2] Lähes koko saalis käytetään kalajauhon ja kalaöljyn tuottamiseen.[1]
Perunsardelli on kaakkoisen Tyynenmeren rannikon edustalla elävä pelaginen kalalaji, jonka pyynti on keskttynyt Perun ja Chilen vesille.[1]
Perunsardellit voivat elää kolmivuotiaaksi ja saavuttaa 20 sentin pituuden.[3] Sukukypsäksi ne tulevat vuoden vanhoina noin 10-senttisinä. Kalastuskokoisia ne ovat jo puolivuotiaina noin kahdeksan sentin mitassa.[1] Ne syövät kasvi- ja eläinplanktonia, jopa makroeläinplanktonia. Lisääntymisaika on kahdesti vuodessa.
Perunsardellia on luonnehdittu maailmanhistorian voimallisimmin hyödynnetyksi kalalajiksi.[1] Vuosisaaliit kuitenkin vaihtelevat suuresti, ilmeisesti paljolti El Niño -ilmiön ja siihen liittyvän kumpuamisen sääteleminä. Huippusaalis 13,1, miljoonaa tonnia saatiin 1971, jonka jälkeen kanta romahti[1]. Vuonna 1994 saavutettiin jälleen huippu 12,5 miljoonaa tonnia,[1] ja vuosina 2008–2012 saaliit ovat olleet 4,2 ja 8,3 miljoonan tonnin välillä, säännöllisesti enemmän kuin millään muulla maailman kalalla.[2]