Petr Ginz

Nykymaailmassa Petr Ginz:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, joka on herättänyt keskusteluja eri aloilla. Poliittisella, sosiaalisella, teknologisella tai kulttuurisella alalla Petr Ginz on ottanut johtavan roolin ja kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Vuosien varrella Petr Ginz on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet tapaamme elää, kommunikoida ja olla yhteydessä. Tässä artikkelissa tutkimme Petr Ginz:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Kompastuskivi osoitteessa: Stárkova 1745/4, Praha.
Maa Kuusta katsottuna, Petr Ginz vuosina 1942–1944.

Petr Ginz (1. helmikuuta 1928[1] – 9. huhtikuuta 1944[2]) oli tšekkiläinen poika, joka joutui natsiaikana juutalaisena ensin Theresienstadtiin, sitten Auschwitzin keskitysleirille. Hän kuoli kaasukammiossa vain 16-vuotiaana[3].

Ginz syntyi Prahassa kahden esperantistin poikana ja oppi siten itse kielen puhujaksi. Hän toimitti keskitysleirillä Vedem-lehteä. Hänen päiväkirjansa ovat säilyneet, ja ne on julkaistu useilla kielillä.[4]

Ginzin 14-vuotiaana piirtämä kuva maasta kuusta nähtynä otettiin Columbia-sukkulan turmalennolle, jolle osallistui ensimmäinen israelilainen astronautti Ilan Ramon.[5][6] Petrin mukaan on nimetty 27. helmikuuta 2000 löydetty asteroidi 50413 Petrginz.[7][8]

Lähteet

  1. ↑ SP Petr Ginz and Eva Ginzova bio Facing History and Ourselves. Arkistoitu 30.8.2018. Viitattu 29.8.2018.
  2. ↑ Churchill Roberts: Churchill Roberts: The last flight of Petr Ginz Gainesville Sun. 17.3.2013. Arkistoitu 30.8.2018. Viitattu 29.8.2018.
  3. ↑ Petr Ginz Holocaust.cz. Viitattu 29.8.2018.
  4. ↑ Asiedu, Dita: Introducing Chava Pressburger Radio Prague. 15.2.2005. Viitattu 29.8.2018.
  5. ↑ Zolan, Amanda & Mann, Kimberly: The Holocaust and the United Nations, The Last Flight of Petr Ginz (pdf) United Nations. 2012. Viitattu 29.8.2018.
  6. ↑ Moon Landscape drawing by Petr Ginz Israel Science and Technology Directory. Viitattu 29.8.2018.
  7. ↑ Lutz D. Schmadel: Dictionary of Minor Planet Names, s. 1197. Springer Science & Business Media, 10.6.2012. ISBN 978-3-642-29718-2 Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Minor Planet Names: Alphabetical List The International Astronomical Union. Viitattu 29.8.2018.

Aiheesta muualla