Pierre Quinon

Pierre Quinon:n teema on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Nyky-yhteiskunnassa merkityksellisyytensä ansiosta Pierre Quinon on ollut keskustelujen, keskustelujen ja tutkimuksen kohteena. Pierre Quinon on osoittanut olevansa erittäin kiinnostava ja monimuotoinen aihe jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta kulttuuriin ja politiikkaan. Koska mielipiteet ja näkemykset Pierre Quinon:stä kehittyvät jatkuvasti, on tärkeää tutkia ja ymmärtää tämän aiheen kaikkia puolia, jotta voidaan muodostaa tietoinen mielipide. Tässä artikkelissa sukeltaamme Pierre Quinon:n maailmaan tutkiaksemme sen eri puolia ja löytääksemme sen merkityksen nykymaailmassa.

Mitalit
Pierre Quinon
Pierre Quinon
Maa:  Ranska
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Los Angeles 1984 seiväshyppy
Sisäratojen EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Göteborg 1984 seiväshyppy

Pierre Quinon (20. helmikuuta 1962 Lyon – 17. elokuuta 2011) oli ranskalainen seiväshyppääjä. Hän hyppäsi 28. elokuuta 1983 Kölnissä maailmanennätykseksi 582 cm, minkä jälkeen hän nostatti riman ensimmäisenä seiväshyppääjänä kilpailussa korkeuteen 600 cm[1][2] onnistumatta kuitenkaan ylittämään sitä. Quinonin maailmanennätys oli voimassa vain neljä päivää, kunnes Thierry Vigneron paransi lukemiin 583.

Los Angelesin 1984 kesäolympialaisissa Quinon voitti kultamitalin tuloksella 575 cm. Aiemmin samana vuonna hän sai hopeaa sisäratojen EM-kisoissa samalla tuloksella. Ulkoradoilla hän sijoittui Ateenan EM-kilpailuissa 1982 sijalle 12 tuloksella 535 cm ja jäi Helsingin MM-kilpailuissa 1983 ilman tulosta.

Ranskan mestaruuden 180-senttinen ja 73-kiloinen Quinon voitti vuosina 1982, 1983 ja 1984. Hänen ennätyksensä on 590 cm, jonka hän hyppäsi vuonna 1985. Hän lopetti kilpauransa 1992 ja siirtyi ravintolabisnekseen.

Quinon teki itsemurhan 49-vuotiaana vuonna 2011.

Lähteet

  • Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005, s. 102, 469. IAAF, 2005. (englanniksi)
  • Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 916. Määritä julkaisija! ISBN 3-328-00741-5 (saksaksi)
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 148. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7
  • European Athletics Yearbook 1995–1996, s. 133. EAA, 1996. ISBN 3-87390-115-3 (englanniksi)
  • Docathlé 2003, s. 129, 153, 186, 220, 518. Fédération Française d'Athlétisme, 2003. ISBN 2-951243-4-3 (virheellinen) (ranskaksi)
  • YLE Urheilun uutinen Quinonin kuolemasta

Viitteet

  1. ↑ Lagrue, Pierre; Laget, Serge: Le Siècle olympique. Les Jeux et l'Histoire (Athènes, 1896-Londres, 2012). Encyclopaedia Universalis, 2012. ISBN 978-2-85229-117-1 Kirja Googlen kirjahaussa Viitattu 1.7.2017. (ranskaksi)
  2. ↑ Lagrue, Pierre: Pierre Quinon Encyclopædia Universalis. Viitattu 1.7.2017. (ranskaksi)

Aiheesta muualla


Miesten seiväshypyn olympiavoittajat

1896: William Hoyt | 1900: Irving Baxter | 1904: Charles Dvorak | 1908: Edward Cook ja Alfred Gilbert | 1912: Harry Babcock | 1920: Frank Foss | 1924: Lee Barnes | 1928: Sabin Carr | 1932: William Miller | 1936: Earle Meadows | 1948: Guinn Smith | 1952: Bob Richards | 1956: Bob Richards | 1960: Donald Bragg | 1964: Fred Hansen | 1968: Bob Seagren | 1972: Wolfgang Nordwig  | 1976: Tadeusz Ślusarski | 1980: Władysław Kozakiewicz | 1984: Pierre Quinon | 1988: Serhi Bubka | 1992: Maksim Tarasov | 1996: Jean Galfione | 2000: Nick Hysong | 2004: Timothy Mack | 2008: Steven Hooker | 2012: Renaud Lavillenie | 2016: Thiago Braz da Silva | 2020: Armand Duplantis | 2024: Armand Duplantis