Pietarhovin kihlakunta
Nykymaailmassa Pietarhovin kihlakunta on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassa. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Pietarhovin kihlakunta on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää, työskennellä ja olla yhteydessä muihin. Siksi on erittäin tärkeää ymmärtää täysin, mikä rooli Pietarhovin kihlakunta:llä on jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka voimme hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä artikkelissa tutkimme Pietarhovin kihlakunta:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ja sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi analysoimme mahdollisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita Pietarhovin kihlakunta:n läsnäolo yhteiskunnassamme aiheuttaa.
 |
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Pietarhovin kihlakunta Петерго́фский уе́зд |
|
|---|---|
 Kihlakunnan sijainti kuvernementin kartalla |
|
| Kuvernementti | Pietarin kuvernementti |
| Perustettu | 1849 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Pietarhovi |
| Pinta-ala | 2 742 km² |
| Väkiluku (1897) | 140 547 |
Pietarhovin kihlakunta (ven. Петерго́фский уе́зд, Petergofski ujezd) oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Pietarin kuvernementissa. Kihlakunta sijaitsi Suomenlahden itäpäässä sen etelärannalla. Idässä kihlakunta rajoittui Tsarskoje Selon kihlakuntaan ja lännessä Jaaman kihlakuntaan. Kihlakunnan hallintokaupunki oli Pietarhovi.
Vuoden 1897 väestönlaskennassa kihlakunnan asukkaista venäläisiä oli 67,7 %, suomalaisia 13,2 %, virolaisia 6,2 %, inkerikkoja 4,7 %, saksalaisia 2,4 % ja puolalaisia 1,9 %.
