Kuvernementti
Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Kuvernementti, joka on ollut huomion ja keskustelun aiheena eri aloilla. Kuvernementti on konsepti, joka on herättänyt kiinnostusta ja kiistaa, koska se vaikuttaa tämän päivän yhteiskuntaan. Kautta historian Kuvernementti:llä on ollut ratkaiseva rooli eri yhteyksissä, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden analyysin ja pohdinnan kohteena ovat olleet Kuvernementti:n alkuperästä evoluutioon asti. He ovat pyrkineet ymmärtämään sen merkitystä ja laajuutta sosiaalisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa dynamiikassa. Tässä mielessä on oleellista käsitellä Kuvernementti:n ongelmaa kattavasti ja kriittisesti, jotta voidaan tarjota laaja ja rikastuttava näkökulma, joka edistää tämän ongelman tuntemista ja ymmärtämistä.
.svg)
Kuvernementti (ven. губерния, gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ensimmäisen tason hallintoalue. Kuvernementtia johti kuvernööri (ven. губернатор, gubernator). Osa kuvernementeista oli yhdistetty kenraalikuvernöörin alaisuuteen. Tällaisia alueita olivat Suomen suuriruhtinaskunta (Suomen läänit katsottiin kuvernementeiksi), Kongressi-Puola ja Venäjän Turkestan. Kuvernementtien lisäksi keisarikunnassa oli myös alueita (ven. область, oblast) ja aluepiirejä (ven. округ, okrug).
Kuvernementteja oli aluksi vain kahdeksan kappaletta, mutta vuonna 1914 niitä oli jo 117 kappaletta. Ensimmäiset kuvernementit perustettiin 18. joulukuuta 1708. Vuonna 1719 kuvernementit jaettiin provinsseihin (ven. провинции, provintsii). Myöhemmin kuvernementtien määrä kasvoi 23 kappaleeseen. Vuoden 1775 uudistuksessa jako kuvernementteihin ja kihlakuntiin eli ujesteihin (ven. уезд, uezd) perustui alueiden väkilukuun. Samalla kuvernementti-nimityksen tilalle tuli venäläisperäinen namestnitšestvo (наместничество), mutta nimitys kuvernementti pysyi siitä huolimatta käytössä. Vuoden 1796 määräyksellä Venäjä jaettiin jälleen kuvernementteihin ja kihlakuntiin, jotka puolestaan jaettiin volosteihin (ven. волость, volost).
Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus nimesi kuvernöörit uudelleen kuvernementtikomissaareiksi. Lokakuun vallankumous jätti aluejaon ennalleen, mutta kuvernementin hallintoelimeksi tuli kuvernementtineuvosto (ven. губернский совет, gubernski sovet). Vuosina 1918–1929 Neuvostoliiton aluejakoa muutettiin lukuisia kertoja. Lopulta vuonna 1929 kuvernementit korvattiin alueilla (oblast), aluepiireillä (okrug) ja piireillä (rajon). Neuvostoliiton jälkeisissä maissa termiä kuvernementti ei käytetä, mutta alueiden ja aluepiirien johtajat Venäjällä ovat kuvernöörejä.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 26.3.2014. (venäjäksi)
