Piilosana

Tässä artikkelissa tutkimme Piilosana:n aihetta perusteellisesti ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyään. Kautta historian Piilosana:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla sen vaikutuksesta kulttuuriin ja taiteeseen aina vaikutuksestaan ​​tieteeseen ja teknologiaan. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Piilosana:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja keskusteluja pyrkien valaisemaan sen vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä. Samoin otamme huomioon alan asiantuntijoiden mielipiteet ja otamme huomioon Piilosana:n vaikutuksen elämässään läheltä kokeneiden kokemukset ja todistukset.

Piilosana Leeuwarder Courant

Piilosana on sanaristikko, jossa vihjeet annetaan varsinaisesta ristikosta erillisinä ja jossa jokainen vihje sisältää sekä suoran vihjeen että piilosanamaisen kätketyn vihjeen ratkaisusanasta. Kätketty vihje voi olla esimerkiksi anagrammi, tai sana on luettavissa lauseesta suoraan tai takaperin peräkkäisiä sanoja yhdistelemällä. Kätketyissä vihjeissä hyödynnetään usein myös lyhenteitä tai sanaleikkejä.[1][2]

Piilosana on peräisin Englannista (alkukielellä cryptic crossword). Suomeen tehtävätyypin toi Risto Pitkänen. Pitkäsen laatima ensimmäinen suomalainen piilosana julkaistiin Suomen Kuvalehden numerossa 9 vuonna 1975.[3] Piilosanoja ovat Suomessa julkaisseet säännöllisesti[4] Suomen Kuvalehti, Ilta-Sanomat, Aamulehden Sunnuntain ihmiset ja useat ristikkolehdet. Tunnettuja suomalaisia piilosanojen laatijoita ovat Erkki Vuokila, Pertti Oskala ja Aulikki Nenonen.[5] Alkuaikoina eräät laatijat esiintyivät salanimillä, jotka olivat anagrammeja piilosana-sanasta. Tällaisia tekijöitä olivat ainakin Ilpo I. Ansa ja Pia Solina.

Iisakin Julkaisut Oy:llä oli 1970-luvulla valikoimassaan myös Piilosana-niminen lehti, mutta se ilmestyi vain lyhyen aikaa. Muita säännöllisesti ilmestyneitä piilosanalehtiä ei Suomessa ole ollut.[6]

Sanaristikkoseura Sanasepot ry:n kesäpäivillä on järjestetty piilosanan SM-kisoja vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2014 kilpailu järjestettiin yhteistyössä Otavamedian kanssa, ja voittajaksi selviytyi Juha Neitola.[7] Vuonna 2016 Sanasepot järjestivät kisat yksin. Seuraavat piilosanan SM-kisat pidetään kesällä 2019.[8]

Piilosanan ratkonnan ohjeita on annettu lehdissä, netissä[1] ja kirjoissa.

Esimerkkejä

  • Vakaa järjestö? = AKAVA (vakaa-sanan anagrammi)
  • Kerron totuuden. Ne ovat tyhjää täynnä. = ONTOT (luettavissa suoraan lauseesta: KerrON TOTuuden.)
  • Palasi pukujuhlista ja raatoi maanantain. = NAAMIOT ("toi maan" takaperin, "pukujuhlista" antaa vihjeen aihepiiristä, "palasi" vihjaa takaperin lukemiseen)
  • Tämä valitus ei kuulu maalaistollosta. = JUPISTA (ei juntista, "valitus" antaa vihjeen aihepiiristä)
  • Valvomistöissä teet aukiot rapaisiksi. = KURAATTORIT (kuraat torit)

Lähteet

  1. ↑ a b Näin ratkotaan piilosanoja sanaristikot.net. Viitattu 26.11.2009.
  2. ↑ Veikko Nurmi ja Jouko Nyyssönen: Sanaristikkotermistö sanasepot.fi. Arkistoitu 9.7.2013. Viitattu 6.8.2011.
  3. ↑ Löydettyjä: Risto Pitkänen, 60 sanaristikot.net. Viitattu 27.7.2011.
  4. ↑ Punainen Pelikaani 4/2011 s. 20
  5. ↑ Piilosana 30 vuotta Suomessa sanaristikot.net. Viitattu 26.11.2009.
  6. ↑ Päätoimittaja Paavo I. Lukkaroisen haastattelu
  7. ↑ [http://www.sanaristikot.net/artikkelit/index.php?p1=100piilosanafania.php&p2=info.php Yli 100 piilosanafania samassa huoneessa] sanaristikot.net. Viitattu 5.6.2015.
  8. ↑ Sanaseppo 3/2018

Kirjallisuutta

  • Aulikki Nenonen: Piilosanaopas - ohjeita ja tehtäviä ratkojille. Oulu: Kolmiokirja Oy, 1990. ISBN 951-9488-90-1
  • Hannes Tiira: Senat sakaisin - Sanatehtävien ja -leikkien käsikirja. Pori: Lintu-Hanski Tmi, 2010. ISBN 978-952-67376-0-7
  • Erkki Vuokila: Sanaristikot (MMM Kansalaisen tietokirjat), s. 37-50. Otava, 2004. ISBN 951-1-18867-4
  • Ilona Kemppainen: Suomalaisen sanaristikon historia. Helsinki: Finn Lectura, 2002. ISBN 951-792-127-6