Seuraavassa artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Anagrammi, josta on puhuttu paljon, mutta jonka todellista syvyyttä ei ehkä tiedetä. Anagrammi on aihe, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion ja josta keskustellaan laajasti eri piireissä. Anagrammi on ollut keskustelun ja analyysin kohteena sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa perehdymme Anagrammi:n eri puoliin sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen vaikutuksiin politiikkaan ja talouteen. Lisäksi tarkastelemme, miten Anagrammi on kehittynyt ajan myötä ja mitkä ovat sen tulevaisuuden näkymät.
Anagrammilla tarkoitetaan sanan tai sanajoukon kirjainten uudelleen ryhmittelyä siten, että niistä muodostetaan yksi tai useampi uusi sana. Esimerkiksi sanan vaali eräs anagrammi on laiva. Anagrammi voidaan määritellä myös merkkijonon merkkien bijektiona itselleen. Tämä tarkoittaa, että alkuperäisen sanan jokaista kirjainta on käytettävä täsmälleen kertaa uutta sanaa muodostettaessa, missä tarkoittaa kirjaimen lukumäärää alkuperäisessä sanassa. Anagrammi toimii sanaleikkinä parhaiten silloin, kun uuden sanan avulla pystytään jollakin tavoin antamaan vihje alkuperäisestä sanasta.
Eräs kaunokirjallisuuden tunnetuimpia anagrammeja on ollut Giovanni Guareschin kirjassa Isä Camillon kylä, jossa toinen päähenkilö, Peppone, voitti arpajaisissa nimellä "Pepito Sbezzeguti". Nimi oli anagrammi hänen oikeasta nimestään, Giuseppe Bottazzi.
Anagrammi on eräs piilosanojen vihjetyyppi.
Toinen, kolmas ja neljäs esimerkki ovat Yle Radio Suomen Sanasepot-ohjelman kuuntelijoiden keksimiä.
Musiikkituottaja Rauli Eskolin löysi taiteilijanimensä Illusion Rake anagrammikoneen avulla. Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen soittaa ja laulaa Åttopojat-yhtyeessä nimellä Ilari Vinkuen, joka on anagrammi hänen nimestään.