Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Pilkkusilli:n jännittävään maailmaan. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tutkimme Pilkkusilli:n kaikkia puolia ja sen vaikutuksia eri aloilla. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä Pilkkusilli:n eri näkökulmia. Lisäksi tarkastelemme sen merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa ja sen tulevaisuuden ennustetta. Ei ole väliä, oletko alan asiantuntija vai kuuletko Pilkkusilli:stä ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja yksityiskohtaisen käsityksen tästä jännittävästä aiheesta.
Pilkkusilli | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
Alalahko: | Clupeoidei |
Heimo: | Jokisillit Alosidae |
Suku: | Alosa |
Laji: | alosa |
Kaksiosainen nimi | |
Alosa alosa |
|
Katso myös | |
Pilkkusilli (Alosa alosa) on yksi suurimmista sillikaloista. Se kuuluu lähisukulaisensa täpläsillin tavoin jokisilleihin.
Pilkkusilliä tavataan Välimeressä ja Altantin Euroopan puoleisella rannikolla. Se viettää suurimman osan ajastaan meressä mutta hakeutuu jokiin kutemaan. Itämeressä se on satunnaisvieras, joka on tavattu Suomessakin.
Suurin suomesta pyydetty pilkkusilli painoi 1,515 kg. Ennätys on vuodelta 2002 Nauvosta.[2]