Pirkko Niemelä

Nykyään Pirkko Niemelä on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Ajan myötä Pirkko Niemelä on noussut yhä tärkeämmäksi ja vaikuttaa niin henkilökohtaisella kuin globaalilla tasolla. Ilmestymisestään lähtien Pirkko Niemelä on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä, ja se on synnyttänyt keskustelua sen vaikutuksista, seurauksista ja mahdollisista ratkaisuista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pirkko Niemelä-ilmiötä ja analysoimme sen syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tutkimme myös, kuinka Pirkko Niemelä on vaikuttanut jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin, ja tulevaisuuden näkökulmia, joita tämän aiheen ympärille nähdään.

Pirkko Onerva Niemelä (o.s. Saaren-Seppälä; s. 21. tammikuuta 1939 Helsinki) on Turun yliopiston psykologian professori emerita.[1]

Niemelä kirjoitti ylioppilaaksi Turun tyttölyseossa 1958 ja valmistui Turun yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1965, Uppsalan yliopistosta filosofian lisensiaatiksi 1968 ja väitteli filosofian tohtoriksi Tukholman yliopistossa 1973.[1]

Niemelä aloitti uransa Turun yliopiston assistenttina 1965–1968 ja jatkoi Ruotsista palattuaan 1973–1976. Yliopistovuosien jälkeen hän työskenteli Suomen Akatemian nuorempana tutkijana 1976–1983 ja palasi Turun yliopiston palvelukseen psykologian apulaisprofessoriksi 1983–2001 sekä psykologian professoriksi vuodesta 2001 vuoteen 2003, jolloin jäi eläkkeelle. Päätyönsä ohessa Niemelä piti psykoterapeutin vastaanottoa (yksityispraktiikkaa) vuodesta 1980, perheterapeutin yksityispraktiikkaa vuodesta 1983 ja psykoanalyytikon yksityispraktiikkaa vuodesta 1989 lähtien. Hän on toiminut psykologina myös ulkomailla: Kalifornian yliopistossa (Berkeley) 1968–1970, Kalifornian yliopistossa (Los Angeles) 1970–1971 ja Moskovan valtionyliopistossa 1973. Vuodesta 1980 lähtien Niemelä on ollut Åbo Akademin psykologian dosentti.[1]

Pirkko Niemelän puoliso on elokuvaohjaaja Pekka Niemelä.[1]

Teoksia

  • Äitiyden hyväksyminen ja synnytys 1980
  • Synnytysvalmennukseen osallistuminen, (Pirjo Lehtosen kanssa) 1981
  • Valmentautuminen ja synnytys, (yhdessä muiden kanssa) 1981
  • Äitiyteen valmentavien keskusteluryhmien merkitys, (yhdessä muiden kanssa) 1982
  • Äitiyteen valmentavien keskusteluryhmien puheenaiheet, (yhdessä Ritva Pylkäksen kanssa) 1982
  • Vauva on tulossa – elämä muuttuu, 1985
  • Ihmisen elämänkaari, (toimittanut yhdessä Jan-Erik Ruthin kanssa) 1988
  • Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin: tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen, (yhdessä muiden kanssa) 1991
  • Of Mice and Woman, (toimittanut yhdessä Kaj Björkqvistin kanssa) 1992
  • Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus, (toimittanut yhdessä muiden kanssa) 2003
  • The Birmingham Interview for Maternal Mental Health (yhdessä muiden kanssa) 2006
  • Lukuisia artikkeleita äitiydestä, abortista, avioerosta, stressistä ym.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit Finlands professorer 1640–2007, s. 475. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8