Tässä artikkelissa analysoimme Pistinmuurahaiset:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. _Var1 on ollut olennainen osa ihmiskunnan historiaa ja sen vaikutus on ollut ylivoimainen eri aloilla politiikasta tieteeseen. Vuosien varrella Pistinmuurahaiset on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja harrastajien keskuudessa, mikä on synnyttänyt loputtomasti tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka korostavat sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Pistinmuurahaiset:n merkittävää vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen roolia nykymaailmamme muokkaamisessa.
Pistinmuurahaiset | |
---|---|
![]() Siloviholaisen (Myrmica rubra) työläisiä |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
Heimo: | Muurahaiset Formicidae |
Alaheimo: |
Pistinmuurahaiset Myrmicinae Lepeletier, 1835 |
Tribukset | |
Katso myös | |
|
Pistinmuurahaiset (Myrmicinae) on muurahaisten (Formicidae) alaheimo.
Ainakin Etelä-Suomessa yleinen pistinmuurhaislaji on siloviholainen (Myrmica rubra), jota kansanomaisesti kutsutaan ”kusiaiseksi” – kuten paikoin kutsutaan myös kekomuurahaisia. Laji on aggressiivinen ja pistää kivuliaasti myrkkypistimellään. Siloviholainen puolustaa hanakasti pesäänsä häiriöiltä.[1]
Viime vuosina pistinmuurahaisten alaheimo on muuttunut paljon, elossa olevia tribuksia on jäljellä kuusi, joissa on 142 sukua ja 6632 lajia. Fossiileihin perustuvia sukupuuttoon kuolleita tribuksia on 36, joissa lajeja 167.[2][3]
Suomessa pistinmuurahaisia on kahdeksan sukua neljässä tribuksessa. Näissä on Suomessa 24 lajia.[4]