Nykyään Pitkätöyhtöpingviini on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Kun yhteiskuntamme kehittyy ja kohtaa uusia haasteita, Pitkätöyhtöpingviini:n teemasta tulee pohdinnan ja toiminnan keskipiste. Se on aihe, joka on läsnä kaikilla elämänalueilla, politiikasta popkulttuuriin, teknologian ja tieteen kautta. Tässä artikkelissa tutkimme Pitkätöyhtöpingviini:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaamme. Käsittelemme erilaisia näkökulmia, mielipiteitä ja tutkimustuloksia valottaaksemme tätä nykymaailmassa niin tärkeätä aihetta.
Pitkätöyhtöpingviini | |
---|---|
![]() Pitkätöyhtöpingviini kuvattuna Amsterdamsaarella. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Pingviinilinnut Sphenisciformes |
Heimo: | Pingviinit Spheniscidae |
Suku: | Töyhtöpingviinit Eudyptes |
Laji: | moseleyi |
Kaksiosainen nimi | |
![]() Pitkätöyhtöpingviinin esiintymisalue kartalla on merkitty keltaisella. |
|
Katso myös | |
|
Pitkätöyhtöpingviini (Eudyptes moseleyi)[2], jota pidetään myös kalliotöyhtöpingviinin alalajina, on eteläisten valtamerten saarilla elävä uhanalainen pingviini. Sen esiintymisalue käsittää Atlantin eteläosan Tristan da Cunhan ja Goughin sekä Intian valtameren Amsterdamsaaren ja Île Saint-Paulin. Gregory Mathews ja Tom Iredale kuvailivat lajin holotyypin vuonna 1921.[3]
Pitkätöyhtöpingviini on päästään, selästään ja siivistään tummanharmaa, melkein musta. Rinta ja vatsa ovat valkoiset. Silmäkulmissa on pitkät keltaiset töyhdöt. Laji syö krillejä ja kaloja.[4][5]