Plintti

Plintti-teema on teema, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Plintti on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko nykypäivän yhteiskunnassa merkityksellisyytensä, arkielämän vaikutuksensa tai ammattimaisen merkityksensä vuoksi. Kautta historian Plintti on ollut keskustelun, tutkimuksen ja inspiraation lähde monille, ja se on edelleen kiinnostava aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme Plintti:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutusta elämän eri osa-alueisiin.

Plintti attikalais-joonialaisen baasin ja stylobaatin (tummalla) välissä.

Plintti (m.kreik. πλίνθος, plinthos, harvemmin πλίνθον, plinthon)[1] on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa pylvään baasin eli pylväänjalan alla oleva aluslaatta, joka lepää stylobaatilla. Kaikissa pylväissä ei ollut plinttiä.[2][3] Sitä esiintyy muissa klassisissa pylväsjärjestelmissä, mutta ei alkuperäisessä doorilaisessa pylväsjärjestelmässä, jossa ei ollut myöskään baasia; sen sijaan sitä esiintyy roomalaisissa doorilaisissa pylväissä. Vastaava kivilaatta pylvään päällä on nimeltään abakus.[2]

Lähteet

  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: πλίνθος, ἡ / πλίνθον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Abacus, plintti”, Antiikin käsikirja, s. 7, 433. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. ↑ Plinth Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muualla