Populaatiodynamiikka

Nykymaailmassa Populaatiodynamiikka:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostava aihe. Puhummepa sitten tekniikasta, tieteestä, politiikasta, taloudesta tai mistä tahansa muusta alasta, Populaatiodynamiikka:llä on keskeinen rooli elämässämme. Yhteiskunnan kehittyessä ja uusien ideoiden kehittyessä Populaatiodynamiikka on saavuttanut merkityksen, jota ei voida sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme Populaatiodynamiikka:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Populaatiodynamiikka on ollut jatkuvan keskustelun aihe nykymaailmassa.

 

Populaatiodynamiikka tarkoittaa tietyllä alueella elävien ja kasvavien yksilöiden muodostaman populaation eli kannan koon ja tiheyden sekä sisäisen rakenteen muuttumista tilan ja ajan suhteen, sekä näihin kaikkiin vaikuttavia tekijöitä. Sisäiseen rakenteeseen kuuluvat esimerkiksi sukupuoli- ja ikärakenne.

Populaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat populaatiotiheydestä riippumattomat, esimerkiksi erilaiset luonnonkatastrofit, tai tiheydestä riippuvaisia, kuten ravinnon jakautuminen tai ylikansoitetussa yhteisössä leviävät taudit. Populaatioiden kokoa tutkitaan ekologiassa ja populaatiogenetiikassa. Populaatioiden kokoa merkitään kirjaimella .

Populaation koon muutos matemaattisesti

Eksponentiaalinen kasvu

Jos populaatio kasvaa tasaisesti geometrisen sarjan mukaisesti,[1] niin sen kasvu noudattaa differentiaaliyhtälöä

missä on kasvukerroin eli syntyvyys–kuolevuuskerroin. Jos populaatiokoko on esimerkiksi , ja syntyy 20 yksilöä ja kuolee 10 yksilöä, niin kasvukerroin on silloin

Jos yllä mainittu differentiaaliyhtälö ratkaistaan, niin ratkaisuksi saadaan

missä

  • on populaatiokoko hetkellä
  • on populaation koko alkutilanteessa hetkellä
  • on Neperin luku
  • on kasvukerroin
  • on alkutilanteesta kulunut aika

Tällöin populaatio kasvaa eksponentiaalisesti, ja sen kuvaaja muistuttaa eksponenttifunktion kuvaajaa. Kasvukerroin voidaan määritellä kaavalla

missä on uusiutuvuuskerroin ja on sukupolven pituus.

Logistinen kasvu

Logistisessa kasvussa populaation kasvua rajoittaa ympäristön kantokyky . Tällöin kasvua kuvaa differentiaaliyhtälö

mistä voidaan päätellä, että on ympäristön vastus. Kasvuvaiheen alussa [2]

Viivästävä tekijä

Jos populaation kasvussa on jokin viivästävä tekijä, niin syntyy helposti populaatiokoon värähtelyjä. Tällaista tilannetta kuvaava differentiaaliyhtälö on

missä on viivästys aikayksikköinä, esimerkiksi 1 vuorokausi tai 2 vuotta.

Kaksi kilpailevaa populaatiota

Jos on olemassa kilpailevat populaatiot ja [3] niin näiden populaatioiden kasvua kuvaavat differentiaaliyhtälöt ovat

missä ja

Lähteet

Viitteet

  1. Heikki Sisula: Ekologian perusteet, WSOY 1977 ja 1980, toinen uusittu painos, ISBN 951-0-09665-2, sivu 58
  2. Ekologian perusteet, sivu 59
  3. Ekologian perusteet, 3.2.5 Lajienvälinen kilpailu ja logistisen kasvun malli