Nykymaailmassa Populaatiodynamiikka:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostava aihe. Puhummepa sitten tekniikasta, tieteestä, politiikasta, taloudesta tai mistä tahansa muusta alasta, Populaatiodynamiikka:llä on keskeinen rooli elämässämme. Yhteiskunnan kehittyessä ja uusien ideoiden kehittyessä Populaatiodynamiikka on saavuttanut merkityksen, jota ei voida sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme Populaatiodynamiikka:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Populaatiodynamiikka on ollut jatkuvan keskustelun aihe nykymaailmassa.
Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kaavojen ja tekstin oikeellisuus pitäisi tarkistaa lähdeteoksesta. Artikkeli kaipaa myös laajentamista, sillä nyt esitetty vain muutama differentiaaliyhtälö. |
Populaatiodynamiikka tarkoittaa tietyllä alueella elävien ja kasvavien yksilöiden muodostaman populaation eli kannan koon ja tiheyden sekä sisäisen rakenteen muuttumista tilan ja ajan suhteen, sekä näihin kaikkiin vaikuttavia tekijöitä. Sisäiseen rakenteeseen kuuluvat esimerkiksi sukupuoli- ja ikärakenne.
Populaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat populaatiotiheydestä riippumattomat, esimerkiksi erilaiset luonnonkatastrofit, tai tiheydestä riippuvaisia, kuten ravinnon jakautuminen tai ylikansoitetussa yhteisössä leviävät taudit. Populaatioiden kokoa tutkitaan ekologiassa ja populaatiogenetiikassa. Populaatioiden kokoa merkitään kirjaimella .
Jos populaatio kasvaa tasaisesti geometrisen sarjan mukaisesti,[1] niin sen kasvu noudattaa differentiaaliyhtälöä
missä on kasvukerroin eli syntyvyys–kuolevuuskerroin. Jos populaatiokoko on esimerkiksi , ja syntyy 20 yksilöä ja kuolee 10 yksilöä, niin kasvukerroin on silloin
Jos yllä mainittu differentiaaliyhtälö ratkaistaan, niin ratkaisuksi saadaan
missä
Tällöin populaatio kasvaa eksponentiaalisesti, ja sen kuvaaja muistuttaa eksponenttifunktion kuvaajaa. Kasvukerroin voidaan määritellä kaavalla
missä on uusiutuvuuskerroin ja on sukupolven pituus.
Logistisessa kasvussa populaation kasvua rajoittaa ympäristön kantokyky . Tällöin kasvua kuvaa differentiaaliyhtälö
mistä voidaan päätellä, että on ympäristön vastus. Kasvuvaiheen alussa [2]
Jos populaation kasvussa on jokin viivästävä tekijä, niin syntyy helposti populaatiokoon värähtelyjä. Tällaista tilannetta kuvaava differentiaaliyhtälö on
missä on viivästys aikayksikköinä, esimerkiksi 1 vuorokausi tai 2 vuotta.
Jos on olemassa kilpailevat populaatiot ja [3] niin näiden populaatioiden kasvua kuvaavat differentiaaliyhtälöt ovat
missä ja