Poromerkki

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Poromerkki:n jännittävää maailmaa. Poromerkki on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta eri yhteisöissä ja sektoreissa. Vuosien varrella Poromerkki on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan ja vaikuttanut siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa, kommunikoivat ja näkevät ympäröivän maailman. Poromerkki on syntymisestään lähtien ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena, joten se on kiehtova ja jatkuvasti kehittyvä aihe. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Poromerkki:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, vaikutusta ja sen merkitystä nykyään.

Suomessa käytössä olevat korvamerkkien teot

Poromerkki eli poron korvamerkki on omistusmerkki, jolla poron omistussuhde ilmoitetaan. Poronhoitoon merkkien käytön arvellaan tulleen samaan aikaan, kun poronhoito kehittyi suurporonhoidoksi.

Nykyaikana poromerkkien käyttöä säätelee poronhoitolaki. Laissa on nimeltä lueteltu 14 erilaista sanaa eli tekoa tai leikkoa, joita yhdistelemällä muodostetaan kullekin porojen omistajalle yksilöllinen poromerkki, joka leikataan poron korviin terävällä veitsellä. Leader Tunturi-Lappi -yhdistyksen mukaan vasan korvan leikkaaminen ei aiheuta porolle liiallista kipua.[1]

Poromerkissä käytetään seuraavia tekoja: pistel, tiili, pykälä, hanka, rappuhanka, poikki, haara, halki, vita, terotus, ketunkanto, vastahanka, reikä ja reiästä halki sekä linnunvarvas, sekä mahdollisesti jotain paliskuntain yhdistyksen hyväksymää lisämerkkiä.

Teot jaetaan valta- ja pikkusanoihin. Valtasanat ovat isompia ja usein korvan kärjessä. Pikkusanat ovat korvan laidoilla. Merkit luetaan katsoen poroa takaapäin, aloittaen yleensä oikeanpuoleisesta korvasta. Ensin mainitaan valtasanat ja sitten pikkusanat. Esim. "Oikea alta hanka, päältä vita, vasen halki, kaks pykälää päällä".

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Vasanmerkitys Leader. Viitattu 18.7.2023.

Aiheesta muualla