Nykymaailmassa Porsanki:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Porsanki on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä tieteellinen, kulttuurinen, poliittinen tai arkipäivä, Porsanki on vaikuttanut merkittävästi ihmisten tapaan suhtautua, hahmottaa maailmaa ja tehdä päätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Porsanki:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Porsanger kommune Porsáŋggu gielda Porsangin komuuni |
|
---|---|
www.porsanger.kommune.no | |
Sijainti | |
Lääni | Finnmarkin lääni |
Pinta-ala | 4 874 km² |
– maa | 4 640 km² |
Väkiluku | 3 863 (1.1.2023[1]) |
– väestötiheys | 0,8 as/km² |
Kunnanjohtaja | Jo Inge Hesjevik (H, 2023) |
Porsanki[2][3] (pohjoissaameksi Porsáŋgu, norj. Porsanger, kveeniksi Porsanki[4], vuoteen 1964 Ryssämarkka, pohjoissaameksi Čuđegieddi, norj. Kistrand[5]) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa Porsanginvuonon sisäosien ympäristössä. Vuoden 2023 alussa kunnassa oli 3 863 asukasta[1].
Porsangin hallinnollinen keskustaajama on Lemmijoki. Pienemmät kylät, kuten Pyssyjoki, Pillavuono, Korpivuono, Ryssämarkka ja Leipovuono, sijaitsevat pääosin vuonon rannoilla tai sisämaassa E6-tien varrella, kuten Porsangermoen ja Skuukanvaara[6].
Kunta rajoittuu keskellä ja pohjoisessa Porsanginvuonoon, pohjoisessa Nordkappin eli Kapan[7] kuntaan, idässä Lebesbyn ja Tenon kuntiin, etelässä Kaarasjoen kuntaan, lounaassa Alattion kuntaan, lännessä Kvalsundin eli Valasnuoran[8] kuntaan sekä luoteessa Moseijan kuntaan.
Porsangin kunnan viralliset kielet ovat norja, saame ja kveeni.[9]
Porsangin kunta ympäröi Porsanginvuonoa sen etelä-, länsi- ja itäpuolella. Porsanginvuono on Pohjois-Norjan pisin vuono[9], joka jakautuu kunnan alueella useisiin pienempiin vuonoihin tai lahtiin, kuten Lemmivuonoon (Vesterbotn), Sokkuvuonoon (Østerbotn) ja Leipovuonoon (Olderforden). Alueella on useita saaria, joista suurimmat ovat Taunusaari (Tamsøya) ja Vassa (Reinøya) sekä jokia, kuten Lemmijoki (Lakselva), Palojoki (Brennelva), Iso Karhujoki (Store Bjørnelva), Sappirjoki, Pyssyjoki (Børselva) ja Rautusjoki (Stabburselva), järviä, suoalueita ja tuntureita.[10]
Kunnan korkein kohta on Rautusvuoman kansallispuistossa sijaitseva Čohkkarášša, jonka korkeus on 1138,9 metriä meren pinnan yläpuolella.[11][12]
Porsangissa on hyvät edellytykset kalastukselle, metsästykselle ja tunturivaelluksille.
Porsangin kunta on virallisesti kolmikielinen ja -kulttuurinen[9].
Asukkaista merkittävällä osalla on Ruijan suomalaiset sukujuuret. Kunnassa virallisen kielen ja Norjassa vähemmistökielen aseman saaneen kveenin kielen katsotaan koostuvan suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvista ruijan murteista[13][14]. Porsanki on nykyisin ainoa Norjan kunta, jossa kveenin kielellä on virallinen asema. Kunnassa sijaitsee muun muassa kveenin kielen ja kulttuurin keskus Kainun institutti[15]. Yksityisessä Saarela Barnehage AS - Bærtua -päiväkodissa on mahdollista saada päivähoitoa ainakin osittain kveenin kielellä[16].
Merisaamelaista kulttuuria ja saamen kieltä Porsangin kunnassa edustaa muun muassa Pillavuonon kylässä sijaitseva Mearrasiida-keskus.[17]
Norjan kielestä Porsangissa käytetään kirjanorjaa[18] ja saamesta käytännössä pohjoissaamea. Kunnan verkkosivut on julkaistu norjan ja saamen kielillä, mutta ei kveeniksi[19]. Kunnan alueella käytetään kolmikielisiä paikannimikylttejä kyliin tai taajamiin saavuttaessa[20][21][22], mutta muut tieopasteet ovat pääosin norjaksi ja joidenkin paikannimien osalta myös saameksi[23][24][25].
Vuonna 2018 porsankilaisista 82,8 % kuului Norjan kirkkoon ja 5,6 % muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin[26].
Kunnassa järjestetään useita tapahtumia, kuten Midnattsrock ("Keskiyönrock"), Glad Lakselv ("Iloinen Lemmijoki"), Finnmark Fylkesrevyfestival, Fefo Cup, Storhallmesse ja Snøscootermesse.[9]
Vuosi | Väkiluku |
---|---|
2019 | 3 944 ↓ |
2018 | 3 964 ↓ |
2017 | 3 971 ↓ |
2016 | 3 978 ↑ |
2015 | 3 925 ↓ |
2014 | 3 964 ↓ |
2013 | 3 968 ↓ |
Sukupuolijakauma[28]
Vuosi | Naiset | Miehet | |
---|---|---|---|
2018 | 1 944 | 49 % | 2 020 |
2016 | 1 964 | 49 % | 2 014 |
2014 | 1 973 | 50 % | 1 990 |
Taajamaväestö[28]
Vuosi | Taajama1 | Haja-asutusalue | Tuntematon | |
---|---|---|---|---|
2018 | 2 259 | 57 % | 1 695 | 10 |
2016 | 2 257 | 57 % | 1 714 | 7 |
2014 | 2 287 | 58 % | 1 669 | 7 |
1 Tiheään asutut (urbaanit) alueet.
Väestö osa-alueittain[29]
Vuonna 2019 Porsangin kunta oli jaettu 22 osa-alueeseen, joista 19:ssä oli asutusta. Kuuden kuntalaisen osa-alue ei ollut tiedossa. Osa-alueen virallinen nimi sisältää koodin ja norjankielisen nimen, esimerkiksi 20200103 Børselv.[29] Suomen/kveenin kieliset nimet on poimittu Norgeskart-karttapalvelusta.
Osa-alue | Grunnkrets | Väkiluku | Huomautukset |
---|---|---|---|
Smørstad | Smørstad | 994 | Sijaitsee aivan Lemmijoen keskustan tuntumassa.[30] |
Lemmijoki (keskusta) | Lakselv sentrum | 687 | |
Gjestgiveribrinken | Gjestgiveribrinken | 605 | Sijaitsee aivan Lemmijoen keskustan tuntumassa.[31] |
Palo | Brennelv | 274 | |
Pillavuono | Indre Billefjord | 232 | |
Tyllyruto | Ildskog | 214 | |
Pyssyjoki | Børselv | 191 | |
Øvre Lakselv | Øvre Lakselv | 144 | "Ylä Lemmijoki" |
Sokkuvuono | Østerbotn | 121 | |
Váldak-Igeldas | Valdak-Igeldas | 104 | Igeldasille ei ilmoiteta suomen/kveenin kielistä paikannimeä, mutta lähellä sijaitsee Reikälähđet (Ytre Ikkaldas)[32] Rautusniemi (Stabbursnes) sijaitsee Váldakin ja Igeldasin välissä.[33][34] |
Leipovuono/Ryssäniemi[35] | Olderfjord/Russenes | 74 | |
Ruđonpää ja Hamina | Skogende og Hamnbukt | 74 | |
Skuukanvaara | Skoganvarre | 56 | |
Smørfjord | Smørfjord | 46 | Smørfjordille ei ilmoiteta suomen/kveenin kielistä paikannimeä, mutta lähellä sijaitsee Smervuononjoki (Smørfjordelva).[36] |
Riiniemi-Ryssämarkka | Veidnes-Kistrand | 38 | Veidnes on Riiniemeen (Veineset) johtavan tien nimi.[37] |
Prännä-Keisi | Brenna-Kjæs | 27 | |
Korpivuono | Ytre Billefjord | 24 | |
Kenttä | Leirpollen | 22 | |
Porsangmoen | Porsangmoen | 11 | |
Luostijoki | Luostejok | 0 | |
Børselvdalen | Børselvdalen | 0 | Luonnonsuojelualue Pyssyjoen varrella Silfari-tunturin ympäristössä. [38][39] |
Rautusvuoma | Stabbursdalen | 0 | Kansallispuisto |
Hesteniemi (Hestnes), Keisi (Kjæsklubben), Kenttä (Leirpollen), Kiksiniemi (Børselvnes), Lemmijoki (Lakselv), Lemmivuono (Vesterbotn), Leppivuono (Olderfjorden), Lottijoki (Brennelv), Louttijoki (Brennelv), Palojoki (Brennelv), Piesankoppa (Ytre Leirpollen), Pillavuono (Billefjord), Pyssyjoki (Børselv), Ryssämarkka (Kistrand), Sarvesvuono (Kolvik), Smirvuono (Smørfjord), Sokkuvuono (Austerbotn), Suoluvuono (Holmfjord), Taumusaari / Tamsöijä (Tamsøya), Tuorisjoki (Tverrelva), Vassa (Reinøya), Väkkärä (Vækker)
<ref>
-elementti; viitettä Nimetön-rFLU-1
ei löytynyt