Preeriapöllö
Nykymaailmassa Preeriapöllö:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Preeriapöllö on ottanut perustavanlaatuisen roolin nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Preeriapöllö:n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Preeriapöllö on jättänyt lähtemättömän jäljen nykymaailmaan aina sen vaikutuksesta talouteen ja sen merkitykseen populaarikulttuurissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme syyt Preeriapöllö:n kasvavaan merkitykseen ja miten se muokkaa tulevaisuuttamme.
| Preeriapöllö | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pöllölinnut Strigiformes |
| Heimo: | Pöllöt Strigidae |
| Suku: | Minervanpöllöt Athene |
| Laji: | cunicularia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Athene cunicularia |
|
| Katso myös | |
Preeriapöllö (Athene cunicularia) on pienikokoinen Floridassa, Meksikossa ja Keski-Amerikassa esiintyvä pöllölintu.
Koko ja ulkonäkö
Pituus 19–25 cm, siipiväli 51–61 cm, paino 120–250 g.
Levinneisyys
Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikka, lukuun ottamatta Alaskaa ja Pohjois-Kanadaa.
Elinympäristö
Aavikot ja puoliaavikot, preeriat, tasangot, ruohomaat, pellot, laitumet ja asutut seudut.
Lisääntyminen
Sukukypsä noin 1-vuotiaana. Emo munii 6–11 munaa, joita se hautoo 28–20 vrk. Ainoa pöllölaji, joka pesii maakuopassa. Nuoret preeriapöllöt osaavat matkia kalkkarokäärmeen kalistinhännän ääntä pelottaen pois saalistajia.
Ravinto
Lähinnä selkärangattomat eläimet, myös pikkunisäkkäät, sammakkoeläimet ja matelijat.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Athene cunicularia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.5.2014. (englanniksi)
-
Preeriapöllöjä
