Primaarinen hyperaldosteronismi
Nykymaailmassa Primaarinen hyperaldosteronismi on ollut jatkuvan keskustelun aihe ja keskeinen kiinnostava kohde miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Julkiselle näyttämölle ilmestymisestään yhteiskunnalliseen vaikutukseensa Primaarinen hyperaldosteronismi on herättänyt akateemikkojen, aktivistien, poliittisten johtajien ja arjen ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Sen vaikutus ulottuu eri elämänaloilla populaarikulttuurista globaaliin talouteen, ja sen merkitys ja relevanssi kehittyvät edelleen, kun astumme tälle uudelle vuosituhannelle. Tässä artikkelissa tutkimme täysin Primaarinen hyperaldosteronismi:n vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa analysoimalla sen historiaa, sen vaikutuksia ja sen mahdollisuuksia muokata tulevaisuutta.
| Primaarinen hyperaldosteronismi | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | E26.0 Primaarinen hyperaldosteronismi |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Primaarinen hyperaldosteronismi [1] eli suolahormonin liikatuotto[2] eli primaarinen aldosteronismi on tila, jossa lisämunuaiskuoren zona glomerulosa erittää liikaa suolahormoni eli aldosteronia. Tilaan voidaan viitata myös nimellä Connin syndrooma, joskin alun perin termi on tarkoittanut pelkästään lisämunuaisen kasvaimesta (Connin adenooma) johtuvaa aldosteronin liikaeritystä[3]. Noin 80 %:ssa tapauksista liikatoiminta johtuu lisämunuaisen aldosteronia tuottavasta hyvälaatuisesta kasvaimesta, ja 15 %:ssa tapauksista aiheuttajana on lisämunuaiskuoren liikakasvu eli hyperplasia.[4]. Primaarinen hyperaldosteronismi aiheuttaa reniini-angiotensiini-aldosteronisysteemin toiminnan tukahtumisen ja plasman reniinin aktiivisuuden laskun. Kliinisinä oireina ovat verenpaineen kohoaminen ja hypokalemia. Lisämunuaiskuoren adenooma voidaan poistaa kirurgisesti. Hyperplasiasta johtuvan hyperaldosteronismin hoitona käytetään aldosteroniantagonisteja, kuten spironolaktonia.
Lähteet
- Kumar, V., Abbas, A. K., Fausto, N. & Mitchell, R. N.: Robbins Basic Pathology, 8th edition, s. 792. Philadelphia, PA: Saunders, 2007. ISBN 978-0-8089-2366-4
Viitteet
- ↑ Niina Matikainen: Primäärinen hyperaldosteronismi Suomen Endokrinologiyhdistys ry. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 4.5.2015.
- ↑ Pertti Mustajoki: Primäärinen hyperaldosteronismi Terveyskirjasto.
- ↑ Gabriel I Uwaifo: Primary Aldosteronism Medscape. (englanniksi)
- ↑ Cotran, Ramzi S.; Kumar, Vinay; Fausto, Nelson; Nelso Fausto; Robbins, Stanley L.; Abbas, Abul K.: Robbins and Cotran pathologic basis of disease, s. 1210. St. Louis, Mo: Elsevier Saunders, 2005. ISBN 0-7216-0187-1