Prinssinkuusi
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Prinssinkuusi, josta on tullut erittäin tärkeä nykyään. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Prinssinkuusi on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena useilla aloilla. Kautta historian Prinssinkuusi on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, vaikuttanut kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla selvitetään Prinssinkuusi:n eri puolia, sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen vaikutuksia tulevaisuudessa.
| Prinssinkuusi[1] | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Podokarpuskasvit Podocarpaceae |
| Suku: | Prinssinkuuset Saxegothaea |
| Laji: | conspicua |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Saxegothaea conspicua |
|
| Katso myös | |
Prinssinkuusi (Saxegothaea conspicua) on podokarpuskasvien heimoon kuuluva havupuulaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Patagonian eteläosassa. Suku Saxegothaea, jossa ainoana lajina prinssinkuusi, on nimetty kuningatar Victorian puolison prinssi Albert von Sachsen-Coburg und Gothan mukaan.[1] IUCN:n punaisella listalla prinssinkuusi on silmälläpidettävä laji.[2]
Ulkonäkö
Prinssinkuusi muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran marjakuusia. Sen kuori halkeilee isoina levyinä kuten plataaneilla.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Mitchell, A. & Wilkinson, J.: Euroopan puuopas, s. 29. Suomentanut Arto Kurtto. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6
- ↑ a b Saxegothaea conspicua IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)