Propyleenioksidi

Tässä artikkelissa Propyleenioksidi analysoidaan yksityiskohtaisesti, jotta voidaan tarkastella sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Propyleenioksidi on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta, ja sen vaikutus kattaa eri alueita teknologiasta kulttuuriin. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsitellään erilaisia ​​Propyleenioksidi:een liittyviä näkökohtia, kuten sen historiaa, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Keräämällä tietoja, asiantuntijoiden mielipiteitä ja kriittisiä analyyseja, tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Propyleenioksidi:stä, jotta voidaan edistää keskustelua ja pohdintaa tästä aiheesta.

Propyleenioksidi
Tunnisteet
IUPAC-nimi 1,2-epoksipropaani
CAS-numero 75-56-9
PubChem CID 6378
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H6O
Moolimassa 58,08 g/mol g/mol
Ulkomuoto Väritön neste
Sulamispiste −104 °C (169 K)
Kiehumispiste 34 °C (307 K)
Tiheys 0,8 g/cm3
Liukoisuus veteen veteen 40,5 g/100 ml (20 °C)

Propyleenioksidi kuuluu epoksidien eli oksiraanien aineryhmään ja on heterosyklinen yhdiste. Aineen kemiallinen kaava on C3H6O ja rakennekaava CH3CHCH2O. Siitä käytetään myös nimiä 1,2-epoksipropaani, metyylioksiraani, metyylietyleenioksidi ja propeenioksidi.

Propyleenioksidi on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan erittäin helposti syttyvää, haihtuvaa, väritöntä nestettä, jolla tunnusomainen haju. Propyleenioksidin moolimassa on 58,08 g/mol, sulamispiste −104 °C, kiehumispiste 34 °C, tiheys 0,8 g/cm3, leimahduspiste −37 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 449 °C ja CAS-numero 75-56-9. Aine liukenee veteen 40,5 g/100 ml lämpötilan ollessa 20 °C.

Propyleenioksidi voi polymeroitua kiivaasti emästen, happojen ja metallikloridien vaikutuksesta aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran.

Propyleenioksidia käytetään elektronimikroskooppinäytteiden valussa. Sitä käytetään muun muassa valmistettaessa maissitärkkelyksestä isoglukoosia. Se on nestemäinen polttoaine, jota käytetään aerosolipommeissa[1].

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lyhytaikaisessa altistumisessa propyleenioksidi ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Pidempiaikainen altistuminen voi aiheuttaa ihon herkistymistä. Propyleenioksidi on luokiteltu Suomessa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi (ryhmä 3) sekä perimälle, sikiölle tai lisääntymiselle vaaraa aiheuttavaksi aineeksi. Propyleenioksidin LD50-arvoksi rotalle ja hiirelle on raportoitu 380–1 140 mg/kg välillä olevia arvoja ja marsulle 660–690 mg/kg (nieltynä)[2].

Lähteet

  1. ↑ Mikko Kari et al (toim.), PVTT (Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos: Sotatekninen Arvio ja Ennuste 2025, STAE 2025, Osa 1 (PDF) (s. 205) Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Julkaisuja 14. 2008. Puolustusvoimat. Viitattu 28.12.2015.
  2. ↑ Propylene oxide - Immediately Dangerous to Life or Health Concentrations (IDLH) 1994. The National Institute for Occupational Safety and Health (NIOSH). Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla