Tässä artikkelissa aiomme tutkia Pulteri:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Globaalille näyttämölle ilmestymisensä jälkeen Pulteri on herättänyt suurta kiinnostusta ja synnyttänyt lukemattomia keskusteluja eri aloilla, kuten politiikassa, kulttuurissa, tekniikassa tai tieteessä. Tässä mielessä ehdotamme, että analysoidaan kattavasti, kuinka Pulteri on muuttanut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Näillä sivuilla tarkastelemme sekä myönteisiä puolia että haasteita, joita Pulteri tuo yhteiskunnallemme, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ilmiöstä.
Pulteri on yhdysvaltalaisen Johnny Hartin (1931–2007) piirtämä humoristinen sarjakuva. Sarjan alkuperäinen nimi on B.C. (Before Christ). Sarja sijoittuu esihistorialliseen aikaan ja sen päähenkilöinä on joukko luolamiehiä. Sarja ei pyri olemaan realistinen, vaan siinä nähdään sekä mammutteja ja dinosauruksia että usein myös viittauksia nykymaailman tapahtumiin. Pulteri on yksi maailman pisimpään jatkuneista sarjoista. Hart piirsi sitä lähes kuolemaansa asti, ja nykyisin sarja jatkuu hänen lapsenlastensa Mason Mastroiannin ja Mick Mastroiannin sekä tyttärensä Perry Hartin voimin.[1] Sarja alkoi ilmestyä lehdissä vuonna 1958.
Johnny Hartin piirrostyyli on pelkistettyä ja hän käyttää vähän viivoja. Maisema on suljettu ja muuttumaton. Tasanko, kallio luolineen, tulivuori, joki ja meri, aurinko ja kuu. Ihmisvartalo on kuin pölkky, mutta kasvot ovat ilmeikkäitä. Hartin sarkastinen dialogi lähentelee runoa. Henkilöiden maailmankuva on samanlainen kuin sodanjälkeisissä dekkareissa: turhautunut, kyllästynyt ja pettynyt.[2]
Sarja on ilmestynyt Suomessa pitkään Apu-lehdessä. Sen kustantaja A-lehdet julkaisi 1970-luvulla joitakin Pulteri-pokkareita.
Pulteri esiintyi myös vuonna 1983 julkaistussa tietokonepelissä B.C.'s Quest For Tires,sekä vuonna 1984 jatko-osassa BC II:Grog's Revenge. Pelit käännettiin useille 8-bittisille koneille.