Nykymaailmassa Punakaulustikka:stä on tullut olennainen kiinnostava aihe eri alueilla. Tieteestä kulttuuriin Punakaulustikka on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja syvällisiä pohdiskeluja. Maailmanlaajuisella ulottuvuudellaan Punakaulustikka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut keskeinen keskustelu- ja analyysipiste akateemisella, sosiaalisella, poliittisella ja taloudellisella alalla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Punakaulustikka:een ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä.
Punakaulustikka | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Tikkalinnut Piciformes |
Heimo: | Tikat Picidae |
Suku: | Vihertikat Picus |
Laji: | rabieri |
Kaksiosainen nimi | |
Picus rabieri |
|
Katso myös | |
Punakaulustikka (Picus rabieri) on eteläaasialainen tikka. Sen elinympäristö ulottuu Kiinan eteläosista Vietnamiin ja Laosiin, ja siitä on tehty yksi havainto myös Kambodžasta. Lajin holotyypin kuvaili Émile Oustalet Tonkinista 1898.[2]