Aihe Purjehdus kesäolympialaisissa 1952 on erittäin tärkeä nyky-yhteiskunnassa. Monilla ihmisillä on erilaisia mielipiteitä Purjehdus kesäolympialaisissa 1952:stä, ja tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia tähän aiheeseen. Purjehdus kesäolympialaisissa 1952 on ollut keskustelun aiheena vuosia, ja sen merkitys on edelleen voimassa. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Purjehdus kesäolympialaisissa 1952:een liittyviä eri ulottuvuuksia ja näkökohtia tavoitteenamme tarjota lukijoillemme kattava ja rikastuttava näkemys.
Purjehdus oli Helsingin olympialaisissa 1952 kymmenettä kertaa kisaohjelmassa. Purjehdusmitaleita jaettiin viidessä eri luokassa.
Purjehduslähtöjä oli seitsemänä päivänä aikavälillä 20.–28. heinäkuuta. Isoimmat luokat kilpailivat Harmajan majakkasaaren vesillä 13,1 meripeninkulman mittaisella reitillä. Yksikköluokan (finnjolla) lähdöt olivat lähempänä mannerta Liuskasaaren reitillä, jolla oli pituutta 5,4 meripeninkulmaa. Yhteensä 93 venekuntaa 29 maasta lähti mukaan kilpailuihin. Palkinnot jaettiin 29. heinäkuuta Särkänlinnassa.[1]
Purjehdus-, melonta- ja souturadat rakensi ja hoiti 3. Merenmittausretkikunta jonka emälaiva Klas Horn toimi ratatoimistona. Aluksen vanhoissa ja hienoissa salongeissa kestittiin mm. paikalla olleita Hollannin kuningashuoneen jäseniä. [2]
Kuuden metrin R-luokassa yhdysvaltalaisvene Llanoria oli voittaja kuten neljä vuotta aiemmin Lontoossa. Norjalaisten Elisabeth X -vene oli viimeiseen lähtöön asti mukana voittotaistelussa, mutta Llanoria oli viimeisessä lähdössä voittaja, mikä takasi sille olympiakullan. Suomalaisvene Ralia sijoittui pronssille. Ralia tunnettiin aiemmin nimellä Ali Baba ja sillä purjehti ruotsalainen venekunta, joka oli neljä vuotta aiemmin pronssilla.[3]
Uutena lajina olympiapurjehdukseen oli hyväksytty 5,5 metrin luokka, jonka suosio oli kasvanut viime vuosina. Tässäkin luokassa voitto meni Yhdysvaltoihin, kun Complex II -laivan venekunta sijoittui lopputilanteessa ykköseksi noustuaan kahden viimeisen lähdön voitoilla neljänneltä sijalta kärkeen. Norjalaisvene Encore oli sarjan tasaisin, millä tuli hopeamitali.[4]
Louhi-luokkaa hallitsivat totusti pohjoismaalaiset purjehtijat. Norjalaisvenekunta Pan peräsimessään Thor Thorvaldsen toisti Lontoon voittonsa. Star-luokassa kaksi venekuntaa oli ylitse muiden. Maailman- ja Euroopan-mestarin Agostino Straulinon ohjaama Merope oli kilpailun paras voitettuaan kaksi lähtöä ja tultuaan toiseksi lopuissa. Hopealle sijoittui yhdysvaltalainen Comanche, joka voitti neljä lähtöä, mutta jäi kerran seitsemänneksi ja viimeisenä päivänä kahdeksanneksi.[5]
Finnjollassa tanskalainen Paul Elvstrøm voitti toisen olympiakultansa. Toiseksi sijoittui brittiläinen Charles Currey ja kolmanneksi jollatyypin kehittäjä Rickard Sarby Ruotsista.[5]
Laji: | Kultaa: | Hopeaa: | Pronssia: | |||
---|---|---|---|---|---|---|
5.5m | ![]() Complex II Britton Chance Sumner White Edgar White Michael Schoettle |
5 751 | ![]() Encore Peder Lunde Vibeke Lunde Børre Falkum-Hansen |
5 325 | ![]() Hojwa Folke Wassén Carl-Erik Ohlson Magnus Wassén |
4 554 |
6mR | ![]() Llanoria Herman Whiton Eric Ridder Julian Roosevelt John Morgan Everard Endt Emelyn Whiton |
4 870 | ![]() Elisabeth X Finn Ferner Johan Ferner Erik Heiberg Carl Mortensen Tor Arneberg |
4 648 | ![]() Ralia Ernst Westerlund Paul Sjöberg Ragnar Jansson Adolf Konto Rolf Turkka |
3 944 |
louhi | ![]() Pan Sigve Lie Håkon Barfod Thor Thorvaldsen |
6 130 | ![]() Tornado Per Gedda Sidney Boldt-Christmas Erland Almqvist |
5 556 | ![]() Gustel X Theodor Thomsen Erich Natusch Georg Nowka |
5 352 |
star | ![]() Merope Agostino Straulino Nicolò Rode |
7 635 | ![]() Comanche John Reid John Price |
7 216 | ![]() Espadarte Joaquim Mascarenhas de Fiúza Francisco de Andrade |
4 903 |
finnjolla | Paul Elvstrøm![]() |
8 209 | Charles Currey![]() |
5 449 | Rickard Sarby![]() |
5 051 |
Sija | Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | Yhteensä |
---|---|---|---|---|---|
1 | ![]() |
2 | 1 | 0 | 3 |
2 | ![]() |
1 | 2 | 0 | 3 |
3 | ![]() |
1 | 0 | 0 | 1 |
![]() |
1 | 0 | 0 | 1 | |
5 | ![]() |
0 | 1 | 2 | 3 |
6 | ![]() |
0 | 1 | 0 | 1 |
7 | ![]() |
0 | 0 | 1 | 1 |
![]() |
0 | 0 | 1 | 1 | |
![]() |
0 | 0 | 1 | 1 |
1896 •
1900 •
1904 •
1908 •
1912 •
1920 •
1924 •
1928 •
1932 •
1936 •
1948 •
1952 •
1956 •
1960 •
1964 •
1968 •
1972 •
1976 •
1980 •
1984 •
1988 •
1992 •
1996 •
2000 •
2004 •
2008 •
2012 •
2016 •
2020 •
2024
Nykyiset olympialuokat (2024)
470 • 49er • ILCA 6 • ILCA 7 • Nacra 17 • purjelauta (IQFoil) • leijalauta (Formula Kite)
Entisiä olympialuokkia
5.5m • 6mR • 6.5m • 7mR • 8mR • 8.5m • 9mR • 10mR • 12mR • 12′ kevytvene • 12 m2 Sharpie • 15mR • 18′ kevytvene • E-jolla • Elliott 6m • Finnjolla • Firefly • Flying Dutchman • Louhi • O-jolla • Ranskan kansallinen monotyyppi • Saaristoristeilijä • Snowbird • Soling • Star • Swallow • Tempest • Ton class (1⁄2 Ton, 1⁄2–1 Ton, 1–2 Ton, 2–3 Ton, 3–10 Ton, 10–20 Ton, Open) • Tornado • Yngling
purjelauta: Division II • Lechner A-390 • Mistral • RS:X • Windglider
Ammunta | Jalkapallo | Koripallo | Käsipallo (Näytöslaji) | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Pesäpallo (Näytöslaji) | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu