Pussimäyrät (heimo)

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Pussimäyrät (heimo), joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Pussimäyrät (heimo) on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Pussimäyrät (heimo):llä on ollut keskeinen rooli eri tieteenalojen kehityksessä ja se on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ihmisen kehityksessä. Siksi on tärkeää syventyä sen olennaisimpiin näkökohtiin, analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tutkia sen tutkimuksesta nousevia tulevaisuudennäkymiä. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Pussimäyrät (heimo):stä, auttaa ymmärtämään ja pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.

Pussimäyrät
Täytetty pussimäyrä
Täytetty pussimäyrä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Pussieläimet Metatheria
Lahko: Pussimäyrät Peramelemorphia
Heimo: Pussimäyrät
Peramelidae
Gray, 1825
Synonyymit
  • Peroryctidae Groves and Flannery, 1990[1]
Alaheimot ja suvut
  • Katso teksti
Katso myös

  Pussimäyrät (heimo) Wikispeciesissä
  Pussimäyrät (heimo) Commonsissa

Tasmanianjuovapussimäyrä (Perameles gunnii).
Täpläpussimäyrällä (Isoodon macrourus) on lyhyempi tiineysaika kuin millään muulla nisäkkäällä, keskimäärin vain noin 12,5 vuorokautta.[2]

Pussimäyrät (Peramelidae) on yksi pussimäyrien lahkoon (Peramelemorphia) kuuluvista heimoista. Siihen kuuluu suurin osa lahkon lajeista. Heimo jaetaan kolmeen alaheimoon ja kuuteen sukuun, joissa on yhteensä 18 lajia[3][4].

Pussimäyrienkin luokittelu on ollut hankalaa, sillä Uuden-Guinean ja Australian pohjoisosien sademetsien lajit näyttävät olevan selvästi erollaan muista pussimäyristä. Ne jaettiinkin hetkeksi omaksi heimokseen, kuonopussimäyrät[5] Peroryctidae. Nyttemmin ne on kuitenkin palautettu takaisin pussimäyrien heimoon, Peroryctinae- ja Echymiperinae-alaheimoihin.[3] Pussimäyrien heimoon on aiemmin luettu myös pussisian (Chaeropus) ja pussikaniinien (Macrotis) suvut, mutta nykyisin niiden katsotaan muodostavan omat heimonsa.[3]

Pussimäyriä elää monenlaisissa elinympäristöissä aavikoilta sademetsiin ja asutuille alueille.[2] Elintavoiltaan ne ovat kaikkiruokaisia ja maassa liikkuvia yöeläimiä, jotka viettävät valoisan ajan vahvoilla eturaajoillaan maakasoihin kaivamissaan koloissa.[2] Niiden koko vaihtelee ruumiinpituudeltaan 17-senttisestä hiiripussimäyrästä puolimetriseen ja lähes viisi kilogrammaa painavaan isokuonopussimäyrään.[2] Urokset ovat monilla lajeilla huomattavasti suurempia ja painavampia kuin naaraat.[2]

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että pussimäyrien suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin ”pusselit”.[5]

Alaheimot, suvut ja lajit

[3][2]

Lähteet

  1. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Peramelidae (TSN 552316) itis.gov. Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 406–409, 464. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6 (suomenkielisten nimien lähde)
  3. ↑ a b c d Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Peramelidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
  4. ↑ Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface Luettu 8.3.2011
  5. ↑ a b c Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 8.3.2011. — Suomen kielen lautakunta suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. Suomen kielen lautakunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet Kotus.fi. 20.11.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 18.10.2011.
  6. ↑ Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät, s. 135. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1

Aiheesta muualla