Nykymaailmassa Puukkoinen on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Puukkoinen on osoittautunut yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksensä tai globaaliin talouteen kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Ajan myötä kiinnostus Puukkoinen:tä kohtaan kasvaa ja kehittyy, mikä osoittaa sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Puukkoinen:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja ajantasainen yleiskatsaus tästä aiheesta.
Puukkoinen on kylä Kuhmoisten kunnassa, lähellä Jämsän rajaa. Kylässä on ollut asutusta jo rautakaudella[1]. Ouninpohjan erikoiskoe kulkee sen kyläteitä pitkin.[2] Nimi Puukkoinen esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1539. Se on Kuhmoisten pohjoisin kylä Jämsän etelärajan tuntumassa Isojärven rannoilla. Kylän nimi ei juonnu puukosta vaan puusta. Puukkonen on tarkoittanut pientä puuta ja tuli kuvaamaan kylää, jossa sijaitsevat myös Puukkosharju, Puukkoslampi ja Puukkoslahti.[3] Alue on maisemallisesti arvokas. Arvajan, Hassin ja Puukkoisten kyliä koskeva maisemanhoitosuunnitelma on tekeillä vuonna 2013. Siihen kootaan kuvaukset alueen arvokkaista maisemakohteista ja kulttuurihistoriallisesti huomattavista rakennuksista.[4]
Kylän halki kulkee Isojärven koskireitti, jonka Kivikoskelle taidemaalari Pekka Halonen perusti kesäpaikan. Kosket toivat 1800-luvulla kylään uittoa ja teollisuutta, syntyi myllyjä, sahoja, meijeri, sähkölaitos ja tiilitehdas.[3]