Isojärven kansallispuisto

Nykymaailmassa Isojärven kansallispuisto on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja huomiota eri alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, sosiaalisesta tai poliittisesta tasolla, Isojärven kansallispuisto on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja keskusteluja, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen kaikenikäisille ja -taustaisille henkilöille. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Isojärven kansallispuisto:n monia puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, kuinka Isojärven kansallispuisto on tullut vaikuttamaan tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Kokonaisvaltaisen ja monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Isojärven kansallispuisto:stä, jotta edistettäisiin parempaa ymmärrystä ja pohdintaa sen merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme.

Isojärven kansallispuisto

Isojärven kansallispuiston tunnus

Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
22 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1982
Kävijämäärä
24 300[1] (2023)
Hallinto
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Isojärven kansallispuisto on Pirkanmaan maakunnan Kuhmoisissa sijaitseva kansallispuisto. Sen pinta-ala on noin 22 neliökilometriä ja se on perustettu vuonna 1982. Puiston maisema on korkokuvaltaan vaihtelevaa ja kasvillisuus on paikoin lehtomaista.

Puiston tuntumassa sijaitsee valtion niin sanottu moniarvometsä, johon sisältyy runsaan 100 hehtaarin verran täysin suojeltuja alueita. Puiston tuntumassa on myös useita yksityisiä luonnonsuojelualueita.lähde?

Luonto

Isojärven kansallispuiston maasto on jyrkkää korkeine mäkineen ja syvine rotkolaaksoineen. Kansallispuiston keskimääräinen korkeus on noin 100–150 metriä. Nämä pinnanmuodot syntyivät noin 200 miljoonaa vuotta sitten, kun maankuori repeili. Viimeisin jääkausi siirsi kivenlohkareita ja siloitti kallioita. Kansallispuiston korkein kohta on Vahtervuori, joka kohoaa 218 metrin korkeuteen.[2]

Kansallispuiston metsät ovat pääosin havumetsiä. Ennen kansallispuiston perustamista ne olivat metsätalouskäytössä. Ensimmäiset suuret metsätyöt aloitettiin 1880-luvulla ja 1910-luvulta lähtien puutavaraa alettiin tuottaa yhä enemmän. Metsiä käytettiin myös sotakorvausten maksamiseen.[3] Jotkin alueet, etenkin vaikeakulkuiset, kuitenkin säästyivät hakkuilta.[2]

Alueen huomattavin eläin on kanadanmajava, joka on myös kansallispuiston tunnus. Niiden jäljiltä puistossa on laajoja tulvien tappamia metsäalueita, jotka lisäävät lahopuustoisina luonnon monimuotoisuutta. Muita eläimiä ovat linnut ja lahottajahyönteiset.[2]

Isojärven luontoa on ennallistettu toteuttamalla useita metsänpolttoja ja täyttämällä suo-ojia. Myös torppien pihapiirejä hoidetaan niittämällä ja laiduntamalla.[2][3]

Reitit ja palvelut

Isojärven kansallispuistossa on monipuoliset retkeilyreitistöt ja levähdyspaikkojen verkosto virkistyskäyttöä varten. Reitit muodostavat useita eripituisia rengasreittejä.[4] Opastuskeskus sijaitsee entistetyllä Heretyn kämpällä. Luutsaaren perinnetilalla hoidetaan lampaita ja Huhtalan perinnetilalla ylläpidetään muun muassa niittyjä.

Rakennettu kulttuuriympäristö

Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kansallispuiston nähtävyyksiä ovat metsätyömiesten majoituspaikaksi 1940-luvulla rakennettu Heretyn kämppä, 1700-luvulla perustetun Huhtalan torpan pihapiiri, syyskalastuksen tukikohdaksi vuonna 1833 rakennettu Luutsaaren kalapirtti sekä metsätyömiesten majapaikaksi vuonna 1956 rakennettu Lortikan kämppä.[5]

Kuvia alueelta

  • Vahterjärvi
    Vahterjärvi
  • Kävelysilta
    Kävelysilta
  • Majavan tekemä pato
    Majavan tekemä pato
  • Isojärvi ilmakuvassa
    Isojärvi ilmakuvassa
  • Heretyn kämppä
    Heretyn kämppä

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 14.6.2024.
  2. ↑ a b c d Isojärven luonto luontoon.fi. Viitattu 8.7.2019.
  3. ↑ a b Isojärven historia luontoon.fi. Viitattu 8.7.2019.
  4. ↑ Isojärven reitit luontoon.fi. Viitattu 8.7.2019.
  5. ↑ Isojärven nähtävyydet Luontoon.fi. Viitattu 17.10.2023.

Aiheesta muualla