Nykymaailmassa Pyhtönen on edelleen perustavanlaatuinen ja kiehtova aihe, joka herättää niin tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Pyhtönen:n merkitys ilmenee eri alueilla lääketieteestä teknologiaan, politiikan ja kulttuurin kautta. Kautta historian Pyhtönen on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osoittanut sen merkityksellisyyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Pyhtönen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä kiehtovasta ja jatkuvasti muuttuvasta aiheesta.
Pyhtönen | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Mänttä-Vilppula |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Keurusselän alue (35.62) |
Laskujoki | salmi Ukonselkään [1] |
Järvinumero | 35.622.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 105,5 m [1] |
Rantaviiva | 5,988 km [2] |
Pinta-ala | 66,98 ha [2] |
Saaria | 7 [1] |
|
Pyhtönen [2][1] on Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa Laksinperän kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Järven pinta-ala on 67 hehtaaria ja se on 1,2 kilometriä pitkä ja 900 metriä leveä. Järvellä on kartan mukaan 7 saarta. Sen rantaviivan pituus on 6,0 kilometriä.[2][1][3].
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Keuruun reitin valuma-alueen (35.6) Keurusselän alueella (35.62), jonka Ukonselän lähialueeseen (35.622) se kuuluu.[2][1][4]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |