Tässä artikkelissa Hyyrynlampi:stä analysoimme perusteellisesti kaikkia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Sen alkuperästä sen merkityksellisyyteen nykyään, kaikkien aiheesta tehtyjen teorioiden ja tutkimusten kautta. Tutkimme sen vaikutuksia eri aloilla, kuten yhteiskunnassa, kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa, ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Tutkimme myös sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Hyyrynlampi on jännittävä aihe, jota kannattaa tutkia huolellisesti, joten tässä artikkelissa perehdymme sen monimutkaisuuteen tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen.
Hyyrynlampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa, Keski-Suomi |
Kunnat | Mänttä-Vilppula, Keuruu |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Keurusselän alue (35.62) |
Laskujoki | Hyyrynoja [1] |
Järvinumero | 35.621.1.013 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 139,3 m [1] |
Rantaviiva | 1,587 km [2] |
Pinta-ala | 7,874 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Hyyrynlampi [2][1] on Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa ja Keuruulla Kolhon kylän lähellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Lammen pinta-ala on 7,9 hehtaaria ja se on 750 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,6 kilometriä.[2][1][3].
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Keuruun reitin valuma-alueen (35.6) Keurusselän alueella (35.62), jonka Keurusselän lähialueeseen (35.621) se kuuluu.[2][1][4]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |