Tässä artikkelissa tutkimme Pyydyslampi (Äänekoski):tä, aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Kautta historian Pyydyslampi (Äänekoski) on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena sen merkityksen ja merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Pyydyslampi (Äänekoski):llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan. Tässä artikkelissa perehdymme Pyydyslampi (Äänekoski):n monimutkaisuuteen ja analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaamme.
Pyydyslampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Äänekoski |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Keiteleen eteläosan alue (14.41) |
Laskuoja | oja Isoon Särkijärveen [1] |
Järvinumero | 14.412.1.008 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 164,4 m [1] |
Pituus | 170 m [1] |
Leveys | 90 m [1] |
Rantaviiva | 0,428 km [2] |
Pinta-ala | 1,169 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Pyydyslampi on Keski-Suomessa Äänekoskella Kevätlahden lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lampi on 170 metriä pitkä, 90 metriä leveä ja sen pinta-ala on 1,2 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria ja sen rantaviivan pituus on 450 metriä.[1][2][3][4]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Viitasaaren reitin valuma-alueen (14.4) Keiteleen eteläosan alueella (14.41), jonka Pudasjärven valuma-alueeseen (14.412) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 164,4 metriä mpy.[1][2][5]